Kolumni 1.6. Paula Aikio-Tallgren

Paula Aikio-Tallgren yrittäjä, kaup.valtuutettu, Tornio

Ruotsalaiset, tulkaahan yrityskaupoille Suomeen 

Kun puhumme yrityskaupoista ja ulkomaisista investoreista, puhumme isoista kaupoista. Kaivos myydään ruotsalaisille, kiinalaiset investoivat uuteen tehtaaseen.

Entä jos puhuttaisiinkin pienistä yrityksistä? Miksei pieniäkin suomalaisyrityksiä voisi aktiivisesti kaupata ulkomaisille ostajille?

Asia on pohtimisen arvoinen, sillä tällä hetkellä Suomea rasittaa yrityskauppojen vähyys. Yrityskauppoja tehdään, mutta ei sellaisella tahdilla, jolla nykyinen yrityskanta säilyisi. Yrityskantaa pienentää kiihtyvä yrittäjien eläköityminen. Yritykset lopettavat toimintansa koska uusia jatkajia ei löydy. Tähän syynä ovat olleet hutera taloustilanne ja kasvunäkymien heikkous. Pitkä taantuma on nakertanut uskoa tulevaisuuteen ja tämän lisäksi monilla toimialoilla on menossa murrosvaihe. Yrityskauppoja jarruttavat toisaalta talouden faktat, toisaalta henkinen uskalluksen puute. Suomessa on meneillään lukemattomia hyviä omistajapolvenvaihdoshankkeita, ohjelmia ja rahoitusta, mutta ostajaryntäystä ei ole ollut.

Pitäisikö etsiä ostajaa rajan toiselta puolen? Vaikkapa ruotsalaiselle yritykselle suomalainen pk-yritys on hyvä ostokohde.  Yritys saa välittömästi markkinaosaamista ja jalansijan markkinoilla. Bonuksena voi tulla Venäjä-kortti, sillä huolimatta nykyisestä poliittisesta ja kaupallisesta hankaussuhteesta Venäjän kanssa, Suomella on edelleen eniten Venäjä-osaamista Euroopassa.

Suomessa on tällä hetkellä paljon myytäviä yrityksiä. Hinnat voivat olla omistajapolvenvaihdospaineiden vuoksi kohtuullisia ja korot ovat alhaalla.  Kaupan päälle tulee paljon good williä. Sitoutuneita työntekijöitä, hyvää työmoraalia, vakaa infra. Meidät kannattaa ostaa. Olemme hyvässä peruskunnossa.

Kysymys suomalaisyrityksen identiteetin menetyksestä on kiinnostava. Voiko yritys olla suomalainen jos sillä on ulkomainen isäntä? Käytännössä yrityksen kasvot ulospäin ovat sen toimipaikka, henkilöstö ja toiminta asiakkaisiin päin. Harva kyselee kauppaan astuessaan omistajan kotipaikkaa tai nimeä. Sama koskee B-to-yrityksiä. Omistajista on kansainvälistymisen myötä tullut kasvottomia. Joillakin toimialoilla kasvollisella omistajuudella on toki merkitystä, mutta ei kaikilla. Moni suomalaiseksi mieltämämme yritys onkin ulkomaisessa omistuksessa. Vastaavasti moni ruotsalaisyritys onkin suomalaisten omaisuutta.

Lähdemmekö kauppaamaan itseämme rajan toiselle puolelle? Jos ruotsalaiset ostavat meiltä tuotteita, voivat ne yhtä hyvin ostaa kokonaisia yrityksiäkin. Kysymys on kutkuttava etenkin Lapissa, jossa meillä on kolme rajanaapuria ja pitkä länsikaira. Olemme helposti tavoitettavissa ja ostettavissa.

Paula Aikio-Tallgren
yrittäjä, kaup.valtuutettu, Tornio