Pesonen rakentaa yhteistä ymmärrystä Eurooppaan

Kittilän Sirkan kylään yltävät nykyisen Brysselin miehen Timo Pesosen juuret.

Timo Pesonen on ollut aitiopaikalla, kun Suomi päätti liittyä osaksi Euroopan Unionia 20 vuotta sitten. Nykyisin Pesonen vastaa Brysselissä kaikkien 28 EU-jäsenmaan viestinnästä. Tarkoitus on saada sellaista viestiä läpi, jota jokainen EU-kansalainen ymmärtää.

Suomi-lomaltaan juuri takaisin työn ääreen Euroopan Komissioon palannut Pesonen näkee Euroopan tulevan talven isoksi haasteeksi saada jokin tolkku maahanmuuttoon.

-Kotouttaminen on haaste joka maassa.

Kuulleessaan, että Sallan kunnassa aiotaan järjestää kansanäänestys siitä, otetaanko kuntaan ketään uutta tulijaa, on Pesoselle uutinen.

-Että annetaan edustuksellinen demokratia kunnanvaltuutetuilta pois tällaisessa asiassa?

Eurooppalaista demokratiaa tiiviisti seuraava Pesonen on huomannut, että vähän joka asiasta tuntuu olevan halua saada kansalaisen mielipide kuuluviin nimenomaan erillisellä kansanäänestyksellä. Edustukselliseen demokratiaan kuuluvat äänestyksellä valitut edustajat ovat joutumassa outoon valoon kansanäänestysinnon kanssa.

-Hollanti ja Italia ovat myös asettamassa kansanäänestyksiä. Tuntuu olevan vaikea kysymys saada selville, mikä ratkaisu on paras ja kenelle vastuu annetaan.

Suomesta ja maahanmuutosta Pesonen haluaa muistuttaa, että Suomi sai kotoutetuksi 500 000 ihmistä sodan jälkeen. Suomesta on myös lähdetty muihin maihin työn ja toimeentulon perässä. Aina on lähdetty, aina on väki ollut liikkeessä. Pakolaiskriisissä on ollut Suomella selkeä linja. Kun EU-maat päättivät, että jokainen maa vastaanottaa oman kiintiönsä mukaisesti pakolaisia, Suomi ja Ruotsi näin myös tekivät.

Euroopan kielten päivänä 26. syyskuuta voi juhlistaa myös suomen kieltä.

Euroopan kielten päivänä 26. syyskuuta voi juhlistaa myös suomen kieltä.

Kittilä kutsuu

Omista juuripaikoistaan Pesonen on edelleen kiinnostunut. Pesosen äiti on kotoisin Kittilän Sirkasta Veitsenvasasta, tyttönimeltään Joensuu.

Käyn vielä pari kertaa vuodessa serkkuja tapaamassa ja hillassa. Mutta kevättalvi on parasta, pääsee rinteeseen.

Teksti ja kuvat: Riitta Kemppainen-Koivisto