Eduskunta saa piakkoin käsiteltäväkseen hallituksen esityksen uudesta ammatillista koulutusta säätelevästä laista. Sen on määrä tulla voimaan vuoden 2018 alusta ja tarkoittaa sitä, että ensi syksynä ammatilliseen koulutukseen valittavat uudet opiskelijat ovat ensimmäinen ikäluokka, jota uusi lainsäädäntö koskee.
Laki on seurausta Sipilän hallituksen hallitusohjelmasta, jossa ammatillisen koulutuksen uudistaminen valittiin yhdeksi kärkihankkeeksi. Nykytilanteeseen verrattuna uudistuksen keskiössä ovat jatkuva sisäänotto, työelämässä tapahtuvan oppimisen lisääntyminen, näyttöön perustuva tapa suorittaa ammatillinen perustutkinto sekä yksilölliset opintopolut.
Jatkuvan sisäänoton ohella nykyisenkaltainen vuosittain keväällä järjestettävä yhteishaku säilyy erityisesti peruskoulun päättävien pääväylänä hakeutua toiselle asteelle. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen järjestetään jatkossa koulutussopimusten ja oppisopimusten kautta. Tällä korvataan nykyiset työssäoppimisjaksot (TOP-jaksot). Merkittävä muutos nykyiseen on myös ammatillisen perustutkinnon suorittaminen näytöillä, jotka tulee järjestää pääsääntöisesti työpaikoilla. Aiemmin lähinnä aikuisille tarkoitetussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa menestyksekkäästi toiminut tutkinnon suoritustapa otetaan siis laajamittaisesti käyttöön myös nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa. Näin työelämä on entistä vahvemmin mukana myös osaamisen tunnistamisessa, henkilökohtaistamisessa ja arvioinnissa.
Yksilöllisiin opintopolkuihin liittyy jatkossa kaikille opiskelijoille pakollisena henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS). Henkilökohtaistaminen on osa tutkinnon suorittajan oikeusturvaa ja sillä varmistetaan, että tutkintokoulutusta tarjotaan sen mukaisesti kuin on tutkinnon tai sen osan suorittamisen näkökulmasta tarpeen. Henkilökohtaistamisella huolehditaan myös siitä, että tarvittava opetus ja muut osaamisen kehittämisen pedagogiset järjestelyt toteutetaan niin, että niissä huomioidaan tutkinnon suorittajan elämäntilanne ja aiemmin hankkima osaaminen. Henkilökohtaistamisen avulla varmistetaan, että tutkinnon suorittamisaika, mahdollinen opiskelun kesto, opiskelutavat ja oppimisympäristöt ovat tutkinnon suorittajan kannalta tarkoituksenmukaisia osaamistavoitteen saavuttamisen kannalta. Henkilökohtaistamisessa on kyse siis itse opiskelun suunnittelun ohella myös siihen sisältyvien ohjaus-, neuvonta-ja tukitoimien suunnittelusta.
Taisto Arkko
rehtori
Lapin ammattiopisto
Koulutusteemaa lisää Lappilaisessa, maksuttoman digilehden pääset lukemaan täältä
