Ekokultaa kaivava mies

Todellinen kullankaivuu on raakaa fyysistä työtä. Hakulla irrotettu sora lapioidaan huuhdontaränniin, itse kullanhuuhdontaan vaskoolilla kuluu aikaa vain n. 2% työajasta.

Nykyisin kultahiput käytetään sellaisenaan uniikkikoruihin. Näin kahta samanlaista korua ei voi löytyä. Lapin kultahiput ja niihin liittyvä kultahistoria ja nykypäivä on tuotteistettu kenties pisimmälle maapallolla. I dig gold-korusarjan kulta on kaivettu ekologisesti ja luontoa kunnioittaen.

Kullankaivaja Jukka Kela pitää kortteeria Lemmenjoen Pehkosenkurussa. Sieltä löytyy ekokultaa kaivava mies ja hänen kaivospiirinsä.

– Nämä ovat maailman harvinaisimpia koruja, kahta samanlaista ei ole ja nämä on vielä ekokullasta valmistettu, tietää isäntä kertoa tuotteistaan ja työstään.

Pehkosenkuru sijaitsee Lemmenjoen historiallisella kullankaivuualueella. Tätä Ivalojoelta aikoinaan 1860-luvulta levinnyttä kultavyöhykettä piisaa Saariselän kupeeseen. Sotien jälkeen osa kaivuusta siirtyi enemmän Lemmenjoen alueelle. Väliin on kullan hinta laskenut, mutta 1980-luvulta lähtien kaivuu on jatkunut vilkkaana näihin päiviin.

Jukka Kelan oma kultahistoria alkoi 1970-luvulla, Tankavaarassa.

– Kultakuume ei laskenut, vaikka kuinka luin kirjallisuutta ja lehtijuttuja, kuume pikemmin nousi. Ne olivat suuri kimmoke päästä itse kultamaille, selvittää Kela alkutaivaltaan kullan parissa.

Kuume vei miehen Lemmenjoelle, ensin turistina, sitten juoksupoikana vanhemmilla kaivajina ja myöhemmin omalla kaivuupaikallaan itsenäisenä yrittäjänä. Mies on vaikuttanut Lemmenjoella vuodesta 1982 joka kesä ja 1990-luvulta toiminta on ollut ammattimaista.

Kaukana kaikesta

Kela tekee työtään, kaivaa kultaa, 40 kilometrin päässä lähimmästä maantiestä. Olosuhteet ovat ajoittain kovat ja arktiset.

– Ekokultaa kaivettaessa ei käytetä mitään kemikaaleja, vesi ja painovoima riittävät kullan erottamiseen hiput sorasta. Hakku ja lapio riittävät, ohjastaa Kela. Työ on erittäin fyysistä eikä kesäisin käy punttisalit mielessä, naurahtaa kaivaja.

Miten kullankaivajan talvi taittuu?

Kullankaivajan talvi menee kullankaivuusta esitelmöidessä, messuilla käydessä ja koruja markkinoidessa.

– Olen tuotteistanut tämän ammatin aika pitkälle ja luonut korujen ja toiminnan ympärille I dig gold-brändin. Sittemmin olen joutunut kahden kaivoksen loukkuun, eli minulla on toinen kaivospiiri, Ametistiaarre-kaivos Sodankylässä Yli-Luostolla.

Milloin siirryt kultamaille?

Kevättalvella hoidetaan huoltoajot moottorikelkalla, eli kaikki kuivamuonasta vessapaperiin inventoidaan, ja kun kaikki on valmista, pääsee kultamaille sitten kun Lemmenjoki sulaa touko-kesäkuun vaihteessa.

Mistä saa ostaa ekokultakoruja?

– Korujani on myynnissä Inarin Siidassa, Levin viinikellarissa, Rukalla Ski Chalets-hotellissa ja Rovaniemen Arktikumissa sekä kesäisin Inarin Karhunpesäkivellä. Toki minulta saa suoraankin kysellä ekokullasta tehtyjä bling bling-juttuja osoitteessa [email protected]

Jos joku kaipaa völjyyn, seuraamaan kaivuuta, otatko mukaan?

– Kullankaivuu aidoilla pelipaikoilla ja Pehkosenkurun upeissa maisemissa kiehtoo monia. Ja se kultahipun löytämisen elämys on aika koukuttavaa. Tarjoan elämyspalveluja kullankaivuusta, kesällä maastossa ja talvisin messuilla tai vaikkapa yksityistilaisuuksissa. Tällä hetkellä esim. Levin viinikellarissa voidaan vetää kuvien ja tarinoiden täyttämä ilta ruokailun yhteydessä.

Teksti: Riitta Kemppainen-Koivisto
Kuvat: Mikko Nikkinen

Lappilainen lehden pääset lukemaan täältä