Isän jalan jäljissä

Janus Hanski tuo Keminmaalle ja Rovaniemelle tuulahduksen Kari Tapion musiikkia. Mukana seuraa myös toinen Seppo Hanskin lapsista ja muusikoista, Anna Hanski. Kuva: Sarianna Hanski

Rovaniemen miehen Seppo Hanskin poika Janus kertoo itsestään nettisivuillaan. Tarina alkaa musiikista, kun Janus syntyi vuonna 1968 joulun aatonaattona musiikkiperheeseen. Mielikuviin ovat painautuneet laulaminen, Tapiolassa vietetty musiikkileikkikoulu, isän keikka-auto pihassa, jazzlevyt pöydällä.

Musiikki vei miestä, mutta myös teatteri siivitti Januksen lapsuutta. Isovanhemmat olivat näyttelijöitä ja Janus toimi hyvin vastanäyttelijänä oman roolivihkonsa kanssa, kun koulun jälkeen vietettiin iltapäiviä Mumman, näyttelijän Anja Pohjolan, luona.

Isä vahvasti arjessa mukana

Dona Donaa ja isän, Rovaniemellä 60-luvulla vaikuttaneen Seppo Hanskin, muita iskelmiä on Januksen nykyisessä keikkaelämässä paljon mukana.

– Isä vietti kouluvuotensa Rovaniemellä, kirjoitti ylioppilaaksi ja oli mukana eri orkestereissa. Pisin kiinnitys oli Tommi Lainkarin orkesterissa, muistelee Janus isänsä nuoruutta Rovaniemellä.

Tuolloin Seppo-isä lähetti demonauhoja Toivo Kärjelle. Näin syntyi Sepon ensimmäinen huippubiisi ja levytys Anneli, Anneli, Anneli, joka nousi heti listoille.

– Tämän innostuksen nosteessa isä sitten muutti Helsinkiin vuonna 1964. Pian jo seurasi Dona, dona, joka räjäytti listojen kärkeen saman tien, kelaa Janus isänsä tietä iskelmä-Suomen kärkikaartiin.

– Erehdyin kerran – hitti tuli sitten vuotta ennen syntymääni eli 1967.

Helsingissä syntyivät myös sisarukset Anna ja Pinja.

– Tapasin äskettäin Lapin kiertueella Arja Havakan, joka jatkoi Lainkarin orkesterissa isäni jälkeen. Olipa kiva tavata.

Get on vei mennessään

Janus tunnustaa, että iskelmien ja lastenlaulujen jälkeen miehen nuoruuden vei rock`n roll Hurriganesien myötä. Janus ei kiellä huuruisia rokkistaran vuosiaan, josta pääsi irti 90-luvun lopulla. Nyt mies elää selvää elämää.

Kitaristi ja laulaja kiersi ravintolabändien mukana laivoilla ja yökerhoissa ja nuo ajat palauttivat miehen Suomi-iskelmän pariin. Ensimmäinen soololevy ilmestyi v.1995. Uraan mahtuu myös teatteria ja elokuvia 90-luvulla, josta yhtenä muistona on Vintiöitten televisiossa esitetty sketsiviihde. Lyhyen taksiuran jälkeen syntyi toinen oma levy Janus Hanski & Jäykkä Palatsi vuonna 2005. Elämän kokemuksista on ollut hyötyä uuden kehittelyssä.

– Kun tutustuin Ritva Oksaseen, pääsin hänen kanssaan konsertoimaan Suomessa ja ulkomailla 2000-luvun lopulla. Se toi sellaista kokemusta, jossa pääsin kypsymään tulkitsijaksi ja lauluntekijäksi.

Isän poika matkaa pohjoiseen

Janus on kiitollinen isälleen, jonka lauluperintöä pääsee jakamaan. Kuusi vuotta sitten julkaistu single sisältää Januksen tulkinnan isä-Sepon Painan vain pääni -menestysbiisistävuodelta 1966.

Janus on kiertänyt maata jo yli 30 vuotta. Rovaniemelle ja Lapin kiertueelle hänet toi syyskuun alussa Ilkka Vainion kanssa Viihteen kenttämiehet ja Ystävänristi.

Keminmaalle ja Rovaniemelle loka-marraskuussa

Lokakuun 27. Janus on mukana Kari Tapio-Sinivalkoinen ääni 100-vuotiaalle Suomelle -kiertueella Keminmaan Vallenius-salissa kello 19. Konsertti sisältää sinivalkoisia lauluja sekä tarinoita Kari Tapion elämästä ja urasta artisti- ja muusikkoystävien kudelmana. Hänen Orkesterinsa viettää samalla 20-vuotisjuhlavuottaan. Jiri Jalkasen johdolla Januksen lisäksi vierailevina solisteina ovat Anna Hanski, Ilkka Vainio, Kulkuriveli Jami ja Katja Lukin. Konsertin juontaa Joona Jalkanen.

Samalla kokoonpanolla ollaan liikkeellä Rovaniemellä 15.marraskuuta, jolloin Korundin Sali katetaan sinivalkoisilla lauluilla kello 19.

– Kari Tapiota esitetään silloin, Anna-sisko on myös mukana. On kunnia-asia, että pääsemme Annan kanssa esiintymään Joonan ja Jirin järjestämälle kiertueelle esittämään heidän isänsä lauluja.

Ensi kevät on jo mielissä. Ilkka Vainio & Janus Hanski & Viihteen kenttämiesten kanssa on jo sovittu Rukalle ja Saariselälle tulosta. Keväällä voi pitää keikkojen välissä välipäiviäkin. Väliin mahtuu vapaatakin, voi vaikka ajella moottorikelkalla ja käydä rinteessä.

– Isosti jo odottelen keikkakevättä pohjoisessa.

Luoston joulut kantavat yhä

Januksen Sulo-vaari asui Rovaniemellä, ja tänne pohjoiseen suuntautuivat hyvin usein lapsuudessa perheen lomamatkat.

– Nykyisin käymme aika usein esiintymässä ja siihen yhteyteen voi yhdistää lomailua. Välillä tullaan vaimon kanssa ihan vain Lapin lomalle.

Joulun poika muistelee, että lapsuuden keikoilla kierrettiin perheen kanssa ja useampi joulu tuli vietetyksi Luostolla 70-luvulla.

– Pääsin silloin tutustumaan lasketteluun josta on tullutkin rakas harrastus jo vuosikymmeniksi.

– Joulun aika on ollut aina tärkeä ja monia jouluja ollaan vietetty Lapissa. Se tuo omanlaisensa tunnelman, eletään kaamoksen keskellä ja on kova pakkanen.

Teksti: Riitta Kemppainen-Koivisto

Pääset lukemaan Lappilaisen täältä