Miten poro metsän näkee

Poronhoito ja laiduntaminen ovat teemana hankkeessa, jossa kootaan tutkimusta yhteen ja pohditaan metsälain vaikutuksia porojen laiduntamiseen. Kuva: Anna-Leena Jänkälä

Poronhoitoaluetta on 36 % Suomen maapinta-alasta ja vajaa puolet siitä kuuluu metsätalouden piiriin. Loput ovat alueita, jotka ovat liian karuja metsän kasvatukseen tai alueita, joissa hakkuut ja metsänhoito ovat kiellettyjä.

Pohjoisessa laidunnetaan

Pohjois-Suomessa porojen laiduntaminen on perinteinen metsänkäyttömuoto ja poronhoidon taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys on suurempi mitä pohjoisemmaksi mennään.

Uusinta tutkimusta kootaan tiivistettyyn muotoon, jotta metsänkasvatuksen, poronhoidon ja ilmastonmuutoksen suhteita eri organisaatiot voisivat paremmin hyödyntää. Tätä varten perustetussa hankkeessa tehdään haastattelu, jossa kartoitetaan metsä- ja porotalouden edustajien näkemyksiä. Selvitettävänä on myös elinkeinojen väliset suhteet ja näkemykset metsäbiotalouden myötä lisääntyvien hakkuiden vaikutuksesta poronhoitoon.

– Pyrimme ennustamaan mittavien bioteollisuusinvestointisuunnitelmien vaikutuksia ikään kuin poron silmin tarkasteltuina, kertoo Poronhoito ja metsänkasvatushankkeen projektipäällikkö Juha Järvenpää.

Uuden metsälain vaikutukset poronhoitoon

Uuden metsälain mukainen metsänhoito vaikuttaa poronhoitoon, mutta tästä ei ole vielä käytännön kokemuksia saatavilla. Järvenpään vetämässä hankkeessa tullaan selvittämään, millaisia vaikutuksia metsälailla on esimerkiksi porohoidon laidunalueisiin. Tulossa on tiedotusmateriaalia ja tiedotustilaisuuksia poronhoitajille, metsäammattilaisille sekä päivitys Poro ja poronhoito talousmetsissä -oppaaseen.

Pääset lukemaan Lappilaisen maksutta täältä