Sotaromu arvokasta kulttuuriperintöä

Saksalaisten jättämä sotaromu on arkeologi Oula Seitsosen mukaan mahdollista muuttaa matkailupalvelutuotteeksi. Kuva: Oula Seitsonen

Toisen maailmansodan aikana Lapissa oli enimmillään enemmän saksalaisia ja heidän vankejaan kuin paikallista väestöä. Saksalaiset jättivät jälkeensä suuren määrän materiaalista perintöä, jota on muualla kuin Lapissa pidetty ”sotaromuna”. Lapissa tuo monessa metsässä näkösillä oleva romu nähdään olennaisena osana kulttuuriperintöä.

Traktoreista säilyketölkkiin

Lapin sota vv.1944–1945 oli aikaa, jonka jälkeen Lappiin jäi vetäytyvien saksalaisjoukkojen jäljiltä satoja tuhansia kiloja enemmän tai vähemmän tuhottua sotamateriaalia. Metsistä löytyy traktoreita, tykinlavetteja, syöksyveneitä, viinapulloja, säilyketölkkejä ja henkilökohtaisia esineitä. Lisäksi saksalaiset kylvivät maastoon valtavasti räjähteitä, jotka vaativat ihmishenkiä vielä pitkään sodan jälkeenkin. Osa näistä kohteista on edelleen luonnossa, joillekin ne ovat osa kulttuuriperintöä, toisille romua.

–  Erilaiset tavat lähestyä saksalaisten toisen maailmansodan jäänteitä vaikuttavat olevan lähtöisin perustavanlaatuisista eroista maailmankatsomuksessa ja tavassa tulkita maisemaa, sanoo arkeologi Oula Seitsonen.

Seitsonen väitteli aiheesta Helsingin yliopistossa maaliskuussa. Hänen mukaansa eri toimijoiden tulisi tuntea ja hyväksyä toistensa erilaiset lähtökohdat ennen kuin he pystyvät rakentavaan keskusteluun aiheesta.

– Omasta puolestani haluaisin nähdä, että sota-aikainen materiaali saataisiin dokumentoitua jollain tasolla ennen kuin se maatuu täysin. Toisaalta sota-aikaisten rakenteiden ja esineiden sekä luonnon hidas yhteensulautuminen luo kohteille erityisen ilmapiirin ja korostaa niiden kuuluvuutta paikalliseen kulttuurimaisemaan. Sotakohteiden merkitystä osana paikallista pitkää kulttuurillista jatkumoa korostavat niihin liitetyt yliluonnolliset kertomukset ja kokemukset. Nämä kertovat osaltaan kohteista muistin ja muistamisen paikkoina sekä niihin liittyvistä käsittelemättömistä traumoista.

Sotaromusta matkailutuotteeksi

Seitsonen uskoo, että kohteilla voisi olla positiivista käyttöä Lapin tärkeän matkailuelinkeinon näkökulmasta.

– Kohteiden ympärille voisi kehittää yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa kulttuurimatkailumahdollisuuksia, jotka tarjoaisivat vaihtoehtoja nykyiselle turismille ja lisätulonlähteitä paikallisille.

Sodankylässä monenlaista romua

Muun muassa Sodankylän Vuotsossa, Tankavaarassa, Loijakkakurussa ja Taivalselän alueilla on maastossa liikkuvien nähtävänä ruostuneita sodan ajan romuja. Kaminanraato, savutorvi ja jopa räjähteitä voi vielä löytyä.

Osa romuista on kerätty pois ja tässä työssä Pidä Lappi Siistinä ry on tehnyt aikoinaan hyvää työtä. Luontoa puhdistamalla tehdään palvelus myös metsän eläimille. Sotaromua on kerätty yhdistyksen talkooleireillä kesäisin, yhteistyössä Puolustusvoimien ja maanomistajien kanssa.

Vaikka Pidä Lappi Siistinä ry ei enää sotaromun keräämisestä huolehdi, antaa yhdistyksen puheenjohtaja Leo Pitkänen neuvoja luonnossa liikkujille, joiden kulkureitillä sotaromua tulee vastaan.

ÄLÄ KOSKE, on ensimmäinen sääntö, sillä esimerkiksi ammuslaatikon alla saattaa olla ammuksia jotka vuosien saatossa ovat hapettuneet ja vaarallisia. Toinen neuvo on: MERKITSE PAIKKA JA ILMOITA VIRANOMAISILLE. Paikan voit merkitä kännykällä, jos käytössäsi on karttasovellus tai sitten ihan perinteisesti koordinaateilla. Hyvä olisi myös tehdä esimerkiksi kepeistä pysty kolmio löydöksen viereen, neuvoo Pitkänen.

Muu rautaromu, joka metsistä löytyy, kuten peltipurkit, tynnyrit ja muu haitallinen metalliromu kuuluu metallikeräykseen.

Teksti: Riitta Kemppainen-Koivisto

Pääset lukemaan Lappilaisen maksutta täältä