Karhumies Kuusamosta

Juuso-karhu on lähes 500-kiloinen uros, joka nauttii taulujen maalaamisesta ja paikkojen hajottamisesta. Yhdessä Sulo ja Juuso remontoivat suurpetokeskusta, ja 19-vuotias karhu vaatii edelleen Sulon viereensä mennessään talviunille.  Vesa Tuominen, Esa Silander. 2018. Karhumies. Docendo.

Sulo Karjalainen ja hänen huostassaan elelevä Juuso-karhu tulee tutuksi Karhumies- kirjassa.

Sulon karhut ovat tulleet monelle tutuksi lukuisten lehtijuttujen ja karhu-videoiden kautta tai vierailuilla Sulon suurpetokeskuksessa Kuusamossa. Karjalainen on adoptoinut emonsa menettäneitä karhunpentuja ja elänyt niiden kanssa vuosikausia. Mies on kulkenut karhujen kanssa kalassa ja metsällä, nukkunut niiden kanssa ja tarkkaillut niiden unirytmiä. Elämäntyöllään Sulo on näyttänyt, että ihmisen ja karhujen välinen yhteys voi kasvaa ystävyydeksi.

Suurpetokeskus ja kuusi karhua

Kuusamon suurpetokeskuksessa asustaa Karjalaisen hoivissa kuusi karhua: Niisku, Tessu, Nätti, Reeta, Vyöti ja Juuso, joka on karhuista tunnetuin. Karhut ovat esiintyneet televisiossa sekä lehdissä, ja taidemaalari Juuson töitä on ollut esillä näyttelyissä. Nyt Sulon, Juuson ja koko suurpetokeskuksen tarina on koottu yksiin kansiin.

Suurpetokeskus sai alkunsa Sulon toimiessa suurpetovahinkoja tutkivassa tutkimusryhmässä 1980-luvulla. Ensimmäiset kasvatit olivat huonokuntoisena pelastettuja ilveksenpentuja, mutta vuonna 1994 tarhalle muutti ensimmäinen karhu, ammutun emonsa vierestä pelastettu Vyöti. Hiljalleen Sulon hoiviin tuli muitakin karhuja ja keskus kasvoi nykyisiin mittoihinsa.

Seuraa karhujen ruokintaa

Keskuksen karhut eivät ole lemmikkieläimiä, vaikka ne eivät enää vapaudessa selviäisikään. Keskuksen karhut heittäytyvät leikkisiksi tai innostuvat jutustelemaan, kukin luonteensa mukaan.  Vierailija pääsee myös seuraamaan, miten hedelmät ja muut herkut maistuvat asukkaille, ihan siinä verkkoaidan vieressä.

 

Teksti: Riitta Kemppainen-Koivisto

Pääset lukemaan Lappilaisen maksutta täältä