70 vuotta sitten 37 omakotirakentajaa perusti Rovaniemen Omakotiyhdistyksen. Tuolloin yhdistys ajoi mm. tonttien pakkolunastamisen korvausten siirtämistä kauppalan asukkailta valtion maksettavaksi. Tämä toive toteutuikin.
Sittemmin haasteena on ollut omakotitalojen tonttien saatavuus. Yhdistys on ajanut asukkaiden arkisten kysymysten hoitamista, kuten katujen ja teiden rakentamista, kaavoitusta, lähikouluja, postilaatikoiden sijoittelua sekä varsin usein energian ja veden hintaa.
Kaava-asiat tapetilla
Yhdistys on ottanut kantaa aktiivisesti kaava-asioihin ja puolustanut voimallisesti omakotiasujia. Tämä oli ajankohtaista 1980-luvulla, kun suunnitellut tiehankkeet ennakoivat kymmenien talojen purku-uhkaa.
Viime aikoina jäsenkuntaa on puhututtanut uuden yleiskaavan valmistelu. Jatkossakin olisi omakotiasujien etu, että omakotialueet pysyisivät yhtenäisinä, omaleimaisuutensa säilyttävinä eikä yleisvaikutelmaa rikottaisi esimerkiksi muusta ilmeestä poikkeavilla kerrostaloilla.
Aktiivisuutta on ollut myös uimahallin ja jätteenpolttolaitoksen rakentamiseen liittyen ja kiertotalouden kehittämisessä. Vanhojen omakotitonttien vuokrien korotuksiin ja huleveden viemäröintiin on kiinnitetty huomiota. Yksi huolenaihe on ollut vanhojen omakotiasukkaiden jaksaminen piha- ja lumitöissä.
Omakotitalkkari tauolla
Palkkatuella 2000-luvun merkittävin omakotiasujien palvelu oli omakotitalkkarien toiminta. Talkkarit auttoivat asukkaita arjen askareissa, kuten lumitöissä ja ruohon leikkuussa, siivouksessa ja polttopuiden pilkkomisessa. Toiminta päättyi yhdistyksen hoitamana palkkatuen loppumiseen.
Riitta Kemppainen-Koivisto