Rovaniemellä, Geologian tutkimuskeskuksen Geopihalla pääsee kokemaan kivien kiehtovan maailman. Omatoimimatkailijalla on oiva tilaisuus tutustua yli 30 erilaiseen kiveen, joista osa on tyypillisiä Lapin kiviä, osa harvinaisuuksia.
Kivipihalla voi tutkiskella muinaisesta jokisorasta syntyneitä konglomeraatteja tai tulivuoren purkauksessa syntyneitä tyynylaavoja. Kivinäytteet on varustettu nimikylteillä, jotka kertovat kyseisen kiven kivilajin, syntytavan sekä löytöpaikan. Opastetaulusta saa tietoa kivistä ja kivien synnystä.
Geologian erikoisasiantuntija Kimmo Pietikäinen ja geologi Pauliina Liwata-Kenttälä esittelevät vanhimpia kiviä. Pudasjärveltä on löytynyt EU:n vanhin kivi; graniittigneissi.
Geologian erikoisasiantuntija Kimmo Pietikäinen ja geologi Pauliina Liwata-Kenttälä kertovat kivien synnystä. Vanhin kivi on noin 3400 miljoonaa vuotta vanha.
Kemin, Tornion, Ylitornion ja Rovaniemen lounaisosan rajaaman alueen kallioperässä esiintyy puolestaan runsaasti karbonaattikiveä, pääasiassa dolomiittia. Se on yksi Suomen vanhimmiksi lukeutuvista fossiileista, ja se on kerrostunut yli 2000 miljoonaa vuotta sitten.
Vanhimmat fossiilit rakennuksissa
Arvokkaimmat kohteet on suojeltu, mutta karbonaattikiveä on riittänyt myös rakennuksiin. Lapin stromatoliittirakenteista karbonaattikiveä on käytetty muun muassa Rovaniemen Lappia-talon aulassa, Tornion kaupungintalossa sekä Helsingin Porthanian aulatiloissa.
– Jos kiven syntyä ajatellaan ajallisesti, me pääsemme sen alkulähteille muutamalla harppauksella. Yksi millimetri on yksi vuosi, yksi senttimetri on 10 vuotta. Näin laskien ohitamme jääkauden alle 10 metrissä, 65 kilometrin päässä olemme jo dinosaurusten ajassa, selventää Pietikäinen. Näin laskien Kivipihan kivet ovat syntyneet yli 2 000 kilometriä sitten.
Arktinen alue on kaivannaisteollisuuden suuri mahdollisuus. Kemissä kromi, Kittilässä kulta ja Kevitsassa nikkeli ja kupari ovat merkittäviä Lapin esiintymiä. Tulevaisuudessa ehkä myös Soklin fosfori, Sakattissa kupari ja nikkeli ja Suhangon platinametallit.
Kimmo Pietikäisen mukaan Suomen maankamaralla on päästy vain raapaisemaan pintaa. Mineraali ja malmivaroista on löydetty vain murto-osa.
Teksti ja kuvat: Elisa Javarus