Euroopan komissio julkaisi keväällä esityksensä EU:n arktiseksi strategiaksi, joka toisi yhtenäisempää ja tehokkaampaa politiikkaa arktisten asioiden ajamiseksi.
EU on jo tälläkin hetkellä suurin yksittäinen rahoittaja arktiselle tutkimukselle. Vuodesta 2002 lähtien EU on tukenut tutkimusta 200 miljoonan euron rahoituksella. Lisäksi EU-rahoitusta ohjataan alueen kestävän kehityksen, elinkeinojen sekä alkuperäiskansojen aseman edistämiseen.
Arktiselle alueelle ohjattujen varojen käyttö järkevöityy, kun sitä ohjaa strategia. Nyt esitetty strategia rakentuu kolmen pilarin ympärille.
Merkittävin painotus on ilmastonmuutos ja erityisesti sitä koskeva tutkimus. Jäämassojen sulaminen arktisilla alueilla on osoitus siitä, että ilmaston lämpeneminen on käynnissä ja jatkuu kiihtyvällä tahdilla ellemme ryhdy toimenpiteisiin.
Tarvitaan myös paikallisten elinkeinojen kehittämistä kestävällä tavalla. Perinteisten alojen, kuten kalastuksen ja turismin rinnalle on nostettu pienyrittäjien rooli ja innovaatioiden tarve esimerkiksi infrastruktuurin kehittämisessä.
Kolmas strategian painopiste on kansainvälinen yhteistyö, jonka kautta vaalitaan arktisen alueen yhteistä ääntä kansainvälisissä neuvotteluissa.
Se, että strategia nyt lopulta luodaan, on hyvä asia. Mutta olisi parempi tehdä se samalla sitten kunnolla. Strategiasta jäi puuttumaan tuki pysyvälle arktisen alueen informaatiokeskukselle. Alueen erityispiirteet vaativat osaamista ja sitä löytyy Arktisesta keskuksesta. Tämä osaaminen antaa välineet siihen, että kasvava taloudellinen toimeliaisuus vilkastuttaa pohjoisen alueen taloutta ja samalla kunnioittaa ympäristöä.
Strategiaan tulisi lisätä myös arktinen ympäristövaikutusten arvio. Se tulisi tehdä aina suurten, ympäristöä kuormittavien hankkeiden alla. Kannatan varovaisuusperiaatteen mukaista politiikkaa arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä. Tehokkaan ympäristönsuojelun varmistaminen myös pahimmassa tapauksessa – mittavan onnettomuuden tapahtuessa – tulee olla lähtökohta kaikelle alueella tapahtuvalle taloudelliselle toiminnalle. Kyse ei ole siitä, etteikö arktista aluetta voisi hyödyntää; kyse on siitä, mitkä ovat vastuukysymykset ja pelisäännöt.
Otan mielelläni vastaan myös teidän lukijoiden ajatuksia siitä, miten arktista aluetta tulisi kehittää eurooppalaisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Ideoita voi lähettää paluupostissa [email protected]
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
