Laila tarkoittaa sekä arabiaksi että hepreaksi yötä. Kun rovaniemeläinen Laila Juntti kuuli nimensä käännöksestä, tieto kuulosti aluksi synkältä. Vähitellen se on kuitenkin saanut myönteisen ja syvän sisällön.
– Olenkin sanonut, että minä olen tämmöinen yön lapsi! Ajattelen siinä yön hiljaisuutta ja rauhallisuutta, joista on tullut minulle oikein sydämen asia erityisesti hiljaisuuden retriittien kautta, Laila selittää.
Voi olla, että osaltaan rakkaus rauhallisuuteen on peräisin myös lapsuudesta Kainuun maaseudulta. Siellä kunnioitettiin vakaata päiväjärjestystä nukkuma-aikoineen ja päiväkahveineen.
– Sisareni asuu maalla Kainuussa. Olipa kyse isommasta tai pienemmästä perheenjäsenen merkkipäivästä, päiväkahvilla juhlitaan varta vasten leivotulla kakulla.
Liian hiljaista ei lapsuudessa kuitenkaan ollut. Omien sisarten ja veljien sekä kahden lähinaapurin lasten kanssa leikittiin ja pelattiin arkisten töiden välillä. Siinä joukossa syntyi itse kullekin omalaatuisia lempinimiä.
– Siskoani Arjaa sanottiin Arkaksi, Senjaa Senkuksi jaminua Lekoksi.
Kotona pikku-Laila oli Lili ja opiskeluympyröissä Lilla.
Aikuisten leveässä kainuulaismurteessa nimi taipui muotoon Laela, mikä ei kuulostanut pikkutytön korvaan kauniilta vaan päinvastoin harmitti kovasti. Myöhemmin pieni harmin aihe on ollut se, että nimi kuullaan helposti väärin Leilaksi tai Lainaksi.
Mieluisin lempinimi on ollut Laila Marjatasta johdettu Lilla Maaria.
– Sitä olisi mukava kuulla vieläkin, Laila tuumaa.
Hän on katsonut internetin keskustelupalstojen pohdintoja siitä, mitkä nimet olisivat sopivia jälkikasvulle.
– Eräs äiti kyseli toisten mielipiteitä Laila-nimestä. Jonkun mielestä se oli ihana, kun taas toisen mielestä se kuulosti harakalta!
Kun Laila sai Palvelevan puhelimen tehtävissään uuden työkaverin, nimien keskinäiselle sointuvuudelle ei voinut olla hymyilemättä. Vai miten helppo on muistaa, oliko tämä nyt Laila Juntti vai Aila Jäntti?
Teksti ja kuva: Riitta Tolonen
Lehden pääset lukemaan kokonaisuudessaan maksutta täältä
