Heinäkuisen talkoopäivän aikana pajuista muotoutui kyläläisten käsissä jotain, jonka normaali elinympäristö on vieressä virtaavassa Kemijoessa. Pajukala on ympäristötaideteos, joka rakennettiin Pelkosenniemen kirkonkylälle uimarannan läheisyyteen 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Talkoopäivä järjestettiin osana Pohjoisimman Lapin Leader ry:n Meidän maisema -teemahanketta.
Pelkosenniemen toimenpiteessä toteutetaan aikaisemmin laadittua maisemanhoitosuunnitelmaa, jonka mukaisesti kirkonkylällä on kesän aikana suoritettu esimerkiksi maisemanhoitoraivauksia. Työhön palkattiin kuukaudeksi metsuri sekä yksi nuori avustaviin tehtäviin.
– Haluamme tuoda Kemijoen maisemaa näkyville, pelkosenniemeläinen ja Pohjoisimman Lapin Leader ry:n hankeneuvoja Annika Kostamo kertoo.
Paikalle saapuneesta talkooväestä huokui yhdessä tekemisen meininki. Aikuisten lisäksi myös lapset auttoivat pajuteoksen rakentamisessa ja kivien maalaamisessa. Mukana oli myös Pelkosenniemelle parin viime kuukauden aikana saapuneita kiintiöpakolaisperheitä. Toimenpiteiden avulla pyritään Kostamon mukaan lisäämään kyläalueen viihtyisyyttä maisemanhoidollisin toimin sekä edistämään yhteisöllisyyttä.
– Tarkoituksena on järjestää erilaisia tempauksia ja talkoita, jotka kannustavat yhdessä tekemiseen ja edesauttavat samalla myös pakolaisten kotoutumista.
Kokonaisuudessaan Meidän maisema -teemahankkeen tavoitteena on saada ihmiset kiinnittämään huomiota kylämaisemaan ja sen yhteisölliseen hoitoon.
– Toivomme, että ihmiset alkaisivat kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, millainen vaikutus ympäristöllä on asuinviihtyvyyteen, Kostamo mainitsee.
– Haluamme myös herätellä asukkaat siihen, että maisemanhoito kuuluu kaikille.
Kostamo muistuttaa myös, että ympäristönhoito vaatii paljon aikaa sekä työpanosta. Esimerkiksi pelkkä pajukon tai vesakon raivaus ei riitä, vaan raivausjäte on myös kerättävä pois rehevöittämästä aluetta. Maisemanhoitoon olisikin hyvä kiinnittää huomiota säännöllisesti, sillä mitä kauemmin esimerkiksi vanhat peltolohkot ovat hoitamatta, sitä suuremmaksi työmäärä ja kustannukset nousevat.
– Paras maisemanhoitaja on esimerkiksi maanviljelijä tai poromies, jolla on sadolle aidosti käyttöä. Tai sitten laiduneläin, Kostamo mainitsee.
Teksti: Salla Saariniemi
Pääset lukemaan Lappilaisen maksutta täältä
