Lobbarit asialla

Kevään vaalien alla aktiivisia vaikuttajia ovat lobbarit, jotka tuovat ajamiaan asioita esille nykyisille ja tuleville päättäjille. Heidän joukossaan Euroopan Brysselin toimistossa yrittäjyyden edellytyksiä edistää Mira-Maria Kontkanen. Kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto

Eduskuntaan ja Euroopan parlamenttiin toivotaan keväisissä vaaleissa edustajia, joilla on vaikuttamisosaamista. Tällaisia ehdokkaita lähestyy useampi taho toiveena, että juuri heidän toimialansa asema paranisi tai ainakin pysyisi pystyssä.

Kun monenlaisia etuja on ajettavana, ovat lobbarit liikkeellä, myös Euroopan poliittisilla pelikentillä. Lobbarit ovat vaikuttajia, jotka tapaavat istuvia parlamentaarikkoja niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla, kutsuvat heitä tilaisuuksiinsa ja kirjelmöivät asioista ja hankkeista, joita pitäisi vauhdittaa lainsäädännöllisin keinoin.

Suomen osalta 14.4. ja EU-vaalien 26.5. ovat keväisen vaalirumban tärkeät päivät. Tässä lobbareitten vaatimuksia, joita ehdokkaiden olisi hyvä ottaa puheeksi vaaliteltoilla ja valituiksi tultuaan toimia näiden asioiden puolesta.

Yksinyrittäjille tukea 

Lapin Yrittäjät on huolissaan Lapin yksinyrittäjistä, joiden määrä on viimeiset 20 vuotta kasvanut.

– Moni yrittäjä nimenomaan haluaa tehdä töitä itsenäisesti. Moni kuitenkin kituuttaa todella pienillä tuloilla. Siksi yksinyrittäjien asemaa pitää parantaa, vaatii Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo.

Suomen Yrittäjien mieleistä yksinyrittäjien joukko on jo niin suuri, että sillä on vaaleissa merkitystä. Yrittäjäjärjestön oma vaalibussi kiertää koko Suomen jututtamassa ehdokkaita ja äänestäjiä yrittäjille tärkeistä asioista. Vaateissa on helpotusta etenkin yksinyrittäjien verotukseen. Tätä auttaisi se, että pari vuotta voimassa ollut yrittäjävähennys säilyisi ja arvonlisäverollisen toiminnan alaraja nousisi nykyisestä 10 000 eurosta 20 000 euroon.

Tavoitteena yhteneväiset käytännöt

Euroopan tasolla yrittäjien ääntä pitää yllä Suomen Yrittäjien ja 8 suomalaisen liikennealan järjestön yhteistoimisto Brysselissä. Vaikuttamistyötä Brysselin konttorissa on yhteistoimiston johtaja Pasi Moisiotehnyt jo 20 vuotta.

– Liikenneasioissa täällä vaikutetaan esimerkiksi siihen, millaiset nopeuden rajoittimet saadaan kaikille Euroopan alueella liikkuville ajoneuvoille. Yhteneväisiä käytäntöjä tarvitaan myös taksimarkkinoille, jotta turvallisuus ja laatu olisi unionimaissa sama, kertoo Moisio.

Euroopan tasolla vaikuttamistyötä tekevät lobbarit kuuluvat ns. avoimuusrekisteriin. Rekisterissä ovat yritykset, jotka edistävät asioitaan vaikuttamalla EU-lainsäädäntöön.

– Kaikki saavat tietää, mikä taho on milloinkin tavannut parlamentaarikkoja tai EU-virkamiehiä ja missä asiassa. Tämä läpinäkyvyys on hyväksi kaikille osapuolille, selvittää Suomen Yrittäjien neuvonantaja Mira-Maria Kontkanen, joka toimii samoissa tiloissa kuin Moisio.

Eurooppa päävientikohde

Suomalaisten yritysten viennistä yli 60% kohdistuu Euroopan maihin.

– Nämä sisämarkkinat, joilla tavaroita päästään myymään ja ostamaan ilman rajaesteitä ovat todella tärkeät monelle suomalaisyritykselle. Tavoitteena on, että saisimme jatkossa myös enemmän palveluita myydyksi Suomen ulkopuolelle. Tällöin tarvitaan yhteisymmärrystä eri maiden kesken, että jokainen maa myös sitoutuu avaamaan ovensa vapaalle palveluiden ja työvoiman liikkuvuudelle.

Virheellisen tuotteen palautusoikeus

Kontkanen tuo esiin, että tuotteilla on eri maissa vielä pitkälti erilaiset virhevastuuajat. EU-kuluttajasäännöt asettavat pääsäännöksi 2 vuotta, jonka ajan elinkeinonharjoittaja on pääsääntöisesti vastuussa virheellisestä tuotteesta. Mutta jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus pitää voimassa siitä pidempiäkin virhevastuuaikoja.

Joku maa takaa tuotteelle virhevastuuajaksi EU-minimin kaksi vuotta, toinen taas tätä huomattavasti pidemmän ajan.

– Kuluttajaa sekä elinkeinonharjoittajaa palvelisi paremmin, että käytäntö olisi sama kaikissa EU-maissa. Sitä varten tarvitaan sääntelyä ja tämä on osa meidän vaikuttamistyötämme.

Työvoimaa uusista tulijoista

Työvoimasta on pula kaikissa Euroopan maissa. Suomen Yrittäjät haluaa ehdottomasti työvoimaa myös EU-alueen ulkopuolelta ja maahan muuttaneille suorempaa väylää työntekoon ja yrittäjyyteen. Yrittäjät ovat perustaneet maahanmuuttajayrittäjäverkoston, jotta maahanmuuttajia saataisiin helpommin ohjatuksi yrittäjyyden tielle.

– Varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tarvitaan lisää tekijöitä. Sen puolesta ajamme Suomen, ja samalla koko Euroopan etua. Ikääntyminen ei ole vain Suomen haaste, vaan koskee koko Eurooppaa.

Yrittäjien lisäksi kevään vaalien alla vaikuttamassa ovat myös lukuisat kansalaisjärjestöt.

Lapset ensin

Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta lobbaa lasten puolesta.

– Haluamme tuoda esille niiden lasten kokemuksia, jotka eivät tule yleensä kuulluiksi. Uuden hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Parhaat lähtökohdat lasten hyvälle elämälle luodaan yhdessä lasten kanssa, heitä kuunnellen ja heidän ehdotuksiaan vakavasti ottaen, Markkula-Kivisilta sanoo.

Opiskelijat ja ilmasto ensin

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat lisärahoitusta koulutukseen, toimeentuloon ja ilmastoon. Opiskelijoiden mielestä Suomen on oltava kärkikastissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, tehdä vaikuttavaa ja kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, kuunnella asiantuntijoita ja panostaa ilmastonmuutosta torjuvaan tutkimukseen ja innovaatioihin. WWF Suomi haluaa konkreettisia ja vaikuttavia toimia uhanalaisten lajien pelastamiseksi.

 

Riitta Kemppainen-Koivisto