Pallas-Yllästunturilla hiilijalanjälki pienenee

Tunturi-Lapin luontokeskuksessa Hetassa lisätään uusiutuvan energian käyttöä kun maalämmön lisäksi otetaan käyttöön aurinkopaneeleja. Kuva: Maarit Kyöstilä, Metsähallitus

Enontekiön Hetassa Tunturi-Lapin luontokeskuksessa ja Muonion Pallasjärven toimipisteessä kokeillaan maalämmön ja aurinkoenergian yhdistämistä. Samalla testataan, miten uudet aurinkoenergiaratkaisut toimivat pohjoisen Lapin kylmissä ja lumisissa olosuhteissa. Useita puiston kumppaniyrityksiä tulee mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Haasteeseen tartutaan yhdessä

Ilmastonmuutoksen torjuntahaasteeseen tarttuvat Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ja sen kumppanuuteen sitoutuvat Harriniva, Safartica, Levin hissit, Ylläs Ski Resort, Cape Lapland sekä Jounin kauppa. Näistä yrityksistä on jo moni oma-aloitteisesti edistänyt ympäristön ja ilmaston suojelua.

Tekniikaltaan uusimpien aurinkopaneelien yhdistämistä maalämpöön testataan Tunturi-Lapin luontokeskuksen suuressa rakennuksessa sekä Pallasjärvellä omakotitalon kokoisessa toimisto- ja majoitusrakennuksessa. Nykyisin rakennukset lämmitetään öljyllä, mutta jatkossa uusiutuvalla energialla.

Valistunut matkailija arvostaa

Kun mukana oleville tahoille tehdään suunnitelmat hiilijalanjälkien pienentämisestä, aloitetaan itse toimet. Näitä tarvitaan, kun kansallispuisto ja mukana olevat yritykset hakevat yhdessä sertifikaattia, joka on luotu hiilijalanjäljen arviointiin ja pienentämiseen.  Sertifikaatin hakua yhtenä kokonaisuutena ei ole vielä maailmalla koskaan ennen haettu.

Työpajoissa tarjotaan kaikille kansallispuiston yhteistyöyrittäjille tietoa ympäristöstandardeista ja hiilijalanjäljen seurannasta ja pienentämisestä. Lisäksi selvitetään, mitä rahoitusmahdollisuuksia on olemassa investoinneille, joita yritysten hiilijalanjälkien pienentäminen vaatii.

Matkakohteen vastuullisuus vaikuttaa yhä enemmän matkailijan valitessa lomakohdettaan. Suunniteltujen toimien myötä kansallispuiston ja sen ympäristön maine kansainvälisen luontomatkailun kärkikohteena vahvistuu. Pääasia hankkeessa on, että luonto ja koko maapallo kiittävät. Työtä varten on saatu Euroopan aluekehitysrahastolta tukea 387 794 € ja Metsähallituksen Luontopalveluilta 126 448 €. Kumppaniyritykset tulevat mukaan 28 800 € panoksella. Hankkeen projektikoordinaattorina toimii Henri Arponen Äkäslompolosta.

 

Lappilainen