Siltä voi tuntua, kun kuuntelee useamman paaston aikaan valmistautuvan perheen tunnelmia Rovaniemellä.
Perjantaina 24.4. alkaa kuukauden kestävä paasto, Ramadan, kaikilla muslimeilla. Tänä vuonna tuo juhlan aika muuttuu monin tavoin, sillä sitä ei voi viettää ystävien kanssa, ei voi mennä moskeijaan yhdessä ruokailemaan eikä ennen kaikkea pääse jakamaan ruokahetkeä naapureiden, sukulaisten ja tuttujen kanssa. Juhla-aika sujuu nyt vain oman perheen piirissä, jo tutuksi tulleessa omassa kodissa.
Taatelilla aloitellaan
Paaston aloittaa Nafisa Yeasminin perhe kello 19, joka on arabialaisen aikataulun mukainen paaston aloitusaika.
– Aina aloitamme ruokailemisen taateleilla, jotka tulee pestä hyvin, olivatpa sitten tuoreita tai kuivattuja. Taatelin tarkoitus on rikkoa paasto, toimia symbolina, joka aloittaa koko kuukauden kestävän ajanjakson. Taatelia nautitaan joka aterian aluksi ennen kuin muuta ruokaa syödään, selvittää Nafisa lapsiensa Shabronin ja Saikan valmistautumisriiteistä.
Rukoilu kuuluu muslimien paaston, Ramadanin, ajan ohjelmaan päivittäin kuukauden ajan. Kuvassa Nafisa Yeasmin. Kuva: Anna Muotka.
Paaston ajan ruokailuhetki riippuu siitä, mitä ajankulua kukin perhe seuraa. Arabialaisesta aikataulusta poiketen Khan Muhammadin perheessä aloitellaan kello 21, niin kuin seuraavien viiden päivän ajan joka ilta.
Perheen kodin olohuoneen lattialle kokoontuu iso perhe ja tytär miehensä kanssa joka ilta. Varmaa on, että tarjolla on tuolloin raita, kurkulla, mustapippurilla ja suolalla maustettua jogurttia ja pakoraa, maistuvaista uppopaistettua kanaa. Tämä paaston ajan aloittava ilta-ateria, iftar, on maailman kaikille muslimeille yhteinen.
– Joka päivä syödään illalla myöhään, ja aina eri ruokaa. Ruoka-aineet ovat samoja kuin muutenkin arjessa, mutta niiden valmistaminen ja tarjoilu poikkeaa arjesta. Keittoja on paljon ja lihaa. Keräännymme kaikki lattialle rinkiin nauttimaan yhteistä ateriaa, istutaan vierekkäin liinan päälle asetetun ruoan äärelle. Jotkut perheet voivat syödä yhdeltä isolta lautaselta, mutta meillä on käytössä jokaisella oma lautanen, selvittää Khan.
Intisar Mushaileh valmistautuu viettämään ramadania Rovaniemen muslimien aikataulussa illalla kello 23.
– Tuolloin on kaikki valmista, eli aloitan ruoan valmistelun muutamia tunteja aiemmin, mutta yhteiseen hetkeen kokoonnutaan kello 23. Meillä on aina enemmän makeaa kuin suolaista tarjolla. Kik-herneet ja niistä tehty hummus on mukana monen päivän ruokatarjoilussa, selvittää Intisar.
Huivi naisilla, pipo miehillä
Asusteet ovat tärkeitä ruokailun aikana. Naiset peittävät päänsä isolla huivilla ja miehet suojaavat päälaen pienellä pipolla, kufilla.
Aamiainen nautitaan joka perheessä aikaisin, jo kello 4-5 aikaan aamusta. Aamiainen alkaa yhteisellä rukouksella. Aamiaisen päättää rukoushetki, jonka päälle nautitaan lämmin, vahva ruoka.
Intisar on ilolla valmistautumassa tulevan paaston aikaan, sillä vaikka nyt moni perinteinen tapa joutuukin katkolle koronan takia, on jotain hyvääkin.
– Koulun kanssa on joka kevät sama ongelma: opettajat haluavat, että kaikki lapset syövät koulussa tiettyyn aikaan. Muslimilasten perinnettä ihmetellään aina, eikä ymmärretä paaston merkitystä kulttuurisena tapana, jota muslimiperheissä noudatetaan. Paastoon liittyy olennaisesti aina ruokaileminen myöhään illalla ja aikaisin aamusta ja päivällä paastotaan. Silloin ei jaksa koulussa olla virkeä, vaan väsyttää. Mutta tänä keväänä on toisin, kun lapset saavat olla kotona koko ramadanin keston ajan! Koulutehtävät huolehditaan silti, vaikka eletään hieman eri rytmissä kuin normaalin koulunkäynnin aikana.
Näin meillä
Monen kotimaassa koulut ja yliopistot ovat kiinni ja työpaikat sulkevat ovensa paaston ajaksi. Ne, joiden on oltava työpaikalla, heihin työnantajat suhtautuvat suopeasti, vaikka työn tehosta on osa pois. Uskotaan, että työt tulee hoidetuksi kyllä ja tehokkuutta voi olla sitten ramadanin jälkeisenä aikana.
– Täällä jos kävelen kaduilla rukousnauha kädessä lausuen ääneen rukousta, minuahan pidetään ihan kahjona, arvelee Intisar hymyssä suin.
– Tähän meidän tapaamme, ramadaniin, liittyy niin paljon vielä uskomuksia ja ennakkoluuloja, että olisi hyvä, jos valtaväestö tuntisi ramadanin olemusta tarkemmin, tietää Intisar.
– Toissa vuonna, kun kävin Dubaissa, siellä ei saanut edes juoda vettä pullosta tai syödä mitään kadulla kävellessä tai puistossa julkisella paikalla. Heti oli tuhat vihaista katsetta vastassa, että tuo tapa ei nyt kuulu tähän maahan tähän aikaan, selvittää Nafisa kokemuksiaan toisessa maassa elämisestä ramadanin aikaan.
Lähetä kuva omista kokkailuistasi
Ruoka on asia, joka meitä kaikkia ihmisiä yhdistää hyvällä tapaa. Taateli ei ole kaikille tuttu, mutta niin vaan sitä löytyy kaupan hyllyltä pussitettuna ja ehkä joulun ajan taatelikakkuinnostuksen jälkeen vielä ruokakaapista.
Laura Ukkola lupaa maistaa taatelia, ja ajattelee, että on syvempikin tarve ymmärtää toisen kulttuurin tapaa paastota.
– Tämä on tärkeä juttu. Olisi hyvä saada oikein tietää, mihin tämä paasto liittyy ja miksi sitä harjoitetaan ja mitä nämä eri siihen liittyvät riitit merkitsevät. Voisimmeko esimerkiksi saada ihmisiltä kuvia omista keittiöistä, kokkaushetkistä tai vaikka reseptejä? Niitä voisi sitten jakaa vaikka Facebookissa, ja ehkä innostua itsekin valmistamaan jotain paaston ajan ruokaa.
Intisar lupautuu avaamaan keittiönsä oven yhdelle tai kahdelle, jotka käyvät ikuistamassa, mitä herkkuja siellä on valmistumassa.
– Olisi hyvä myös tehdä video, jossa kerrottaisiin suomeksi ja sillä toisella kielellä, mitä on valmistumassa, innostuu Khan.
Laura lupaa koota kotikokkaajien tuotoksista ja ruoan laitoista kuvia Arktiset maahanmuuttajat AMAn sivulle. Käyhän kurkkaamassa osoitteessa:
https://www.facebook.com/ArktisetmaahanmuuttajatAMA/
Riitta Kemppainen-Koivisto