Metsäkoneenkuljettajan ammatti on vaativa ja koulutuskustannuksiltaan toiseksi kallein koulutusala. Vuosittain alalle valmistuu yhteensä noin 450 henkilöä, mikä vastaa alan työvoiman tarvetta. Metsäkoneenkuljettajaksi valmistuneitten määrä on kasvanut 30 % vuosikymmenen alusta.
Hieman yli puolet pysyy alalla -miksi?
Vuosina 2011-2019 valmistuneet metsäkoneenkuljettajat työllistyivät hyvin. Heistä 81 % oli työllistynyt, mutta vain 52% työskenteli koulutustaan vastaavassa työssä metsäalalla. Yli neljännes valmistuneista siirtyy viiden vuoden sisällä muille aloille.
TTS Työtehoseura, Koneyrittäjät ry sekä Teollisuusliitto toteuttivat Metsämiesten Säätiön rahoituksella tutkimuksen siirtymisen syistä. Tutkimuksen mukaan 2/3 muille aloille siirtyneistä ei ole koskaan työskennellyt metsäkonealalla. Aluksi alalle kiinnittyneiden ja myöhemmin muualle siirtyneiden metsäkoneenkuljettajien työsuhteista 40 % päättyi koeajalla työn tuottamattomuuteen. Ilmiön taustalla on alalle soveltumattomuus ja vähäinen koneaika opinnoissa.
Oppilaitosten mukaan 10-50 % opiskelijoista vuodesta ja oppilaitoksesta riippuen ei sovellu metsäkoneenkuljettajan ammattiin ja heidät tulisikin ohjata muiden alojen opintoihin. Työn alhainen tuottavuus työsuhteiden alussa on seurausta vähäisestä opiskelijakohtaisesta koneajasta opintojen aikana. Ongelma on seurausta oppilaitosten alentuneista taloudellisista- ja opettajaresursseista toteuttaa koulutusta.
Alalle motivoituneita koulutettavia
Jotta alalle valmistuisi työhön myös jääviä, tarvitaan motorisia taitoja ja päätöksentekokykyä arvioivia soveltuvuuskokeita. Myös alan yhteistä, ajantasaista mielikuvatyötä metsäkoneenkuljettajan ammatista tarvitaan, jotta koulutukseen saadaan hakeutumaan riittävästi oikean ikäisiä, työhön kykeneviä ja motivoituneita opiskelijoita.
Täytettyjen aloituspaikkojen sijaan metsäkonekoulutuksessa tulisi kestittyä tuottamaan laatua. Osaamisvajeiden lisäksi koulutuksen kehittämisessä pitäisi korostaa yhteiskunnallista ja inhimillistä näkökulmaa sekä vastuullisuutta.