Keväinen Lappi on ollut hyvää aikaa riekkokannalle. Sen suojaväri valkoinen on omiaan pitämään lintuja suojassa pedoilta ja selviytymään kesään ja syksyyn.
Mikäli tulossa on lumettomia keväitä ja lumetonta aikaa kestää pitkälle syksyyn, ongelmia on luvassa. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tekemästä mallinnuksesta, jonka mukaan lumettomat huhtikuut kurittavat Suomen riekkokantaa.
20 vuoden tutkimus takana
Tutkijat yhdistivät riistakolmioaineistoa vuosilta 1996–2016 Ilmatieteen laitoksen lumensyvyysaineistoon samalta ajanjaksolta. Jokaiselta kolmiolta tiedettiin riekkojen määrä sekä lumettoman ajan pituus kolmiolaskentaa edeltäneeltä keväältä ja syksyltä.
– Vuosien ja alueiden väliset vaihtelut huomioon ottavan mallinnuksemme mukaan keskimäärin jo yksi lumeton huhtikuun päivä aiheutti reilun kolmen prosentin laskun riekkokannassa. Viisi lumetonta päivää leikkasi petolintuja vastaan suojatonta riekkokantaa 15 prosenttia, enemmän kuin metsästys keskimäärin, kertoo Luke tutkija Markus Melin.
Eri eläinlajien sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin
Lumettomat ajanjaksot ovat keskimäärin pidentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana – vaikka vuonna 2020 pohjoisessa lunta riittikin. Alpeilla lisääntynyt lumettomuus on jo kurittanut kiirunaa, Pohjois-Amerikassa sama on tapahtunut sikäläiselle metsäjänikselle. Meillä ilmiöstä kärsii siis ainakin riekko.
Jo 1930-luvulla, aikana ennen mittavia soiden ojituksia, riekko hävisi hetkeksi suurista osista eteläistä Suomea lämpimien talvien takia. Silloiset riistantutkijat arvelivat syyksi lämmön lisäksi myös lumettomuuden ja sitä kautta lisääntyneen kanahaukan saalistuspaineen sulassa maassa valkeana hohtavaa riekkoa kohtaan. Ilmiöstä keskusteltiin myös 1960- ja 70-luvuilla pohjoisemmassa Suomessa.
Tällaisia ilmiöitä päästään tutkimaan riistakolmiolaskennan kaltaisten pitkäaikaisten seuranta-aineistojen myötä.