Lappilaiset, kuten muutkin suomalaiset sisävesikalastajat ovat monella tapaa suunnan näyttäjiä kansainvälisilläkin vesillä. Moni ei tule ajatelleeksikaan, kuinka edistyksellisiä meillä täällä Pohjolassa ollaan esimerkiksi pyyntitekniikoiden, kalan käsittelyn ja kalastuksen kestävyyden suhteen.
– Suomen sisävesillä harjoitetaan moneen muuhun maahan verrattuna ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kaupallista kalastusta. Kansainvälisen Fishing Intelligently -hankkeen tavoitteena on viedä Suomesta Puolaan tietoa nykyaikaisesta pyydystekniikasta, joka mahdollistaa kestävän kalastuksen, selittää hankkeesta Lapissa vastaava Markku Ahonen, joka työskentelee Leader Pohjoisin Lappi ry:n hallinnoiman, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittaman Lapin kalatalouden toimintaryhmän hankekoordinaattorina.
Nykyaikaiset pyydykset mahdollistavat valikoimattoman pyynnin sekä sen, että alamittaiset ja rauhoitetut pyydyksiin joutuneet kalat voidaan päästää takaisin vesistöön vahingoittumattomina.
– Samalla uudet pyydyskeinot ovat kustannustehokkaampia ja säästävät aikaa vanhoihin verrattuna.
Mallia Puolaan
Vuodesta 1985 lähtien kalastuksen parissa, viimeiset 12 vuotta EU:n tasolla hommia tehneenä Markku on oppinut, että suomalaisella sisävesien kaupallisella kalastuksella ei ole mitään hävettävää kansainvälisessä vertailussa – päinvastoin.
– Tämä on täysin meidän kalastajiemme ansiota. Meillä kalastajat haluavat koko ajan kehittää pyydysmalleja ja kalankäsittelyä sekä hyödyntää uutta tekniikkaa monipuolisesti.
Suomalaisilla kalastajilla on käytössään paitsi loistavat kalastustekniikat, myös itse kalan käsittelyssä ollaan Suomessa omalla tasollaan. Järvestä alkava, katkeamaton kylmäketju ei ole Markun mukaan mikään itsestäänselvyys.
– Kylmäketju järvestä kaupan hyllyille ei katkea missään vaiheessa. Kaikki kala käsitellään laitoshyväksytyissä tiloissa, joista ne lähtevät erittäin korkealaatuisina lopputuotteina kuluttajille ja jatkojalostajille.
Suomessa kiitos kunnille
Markku jakaa kiitosta myös Suomen kunnille.
– Kunnat pistävät omaa rahaa ja vaivaa kalastuksen edistämiseen. EU:n ja kansallisten tukien avulla kunnat rakentavat ja ylläpitävät kalankäsittelytiloja, joita kalastajat saavat edulliseen hintaan hyödyntää, kunhan sitoutuvat sääntöihin ja omavalvontaan.
Tällainen toimintamalli herättää kateutta muissa EU-maissa, joissa kalastajat joutuvat itse investoimaan käsittelytiloihin.
– Joissain maissa kalat odottavat veneen pohjalla järvestä nostamisen jälkeen, sitten ne lyödään laatikkoon, jossa joko on tai ei ole jäitä, ja viedään suoraan torille. Meillä täällä Suomessa on siinä mielessä sisävesikalastuksessa asiat hyvin.
Puolasta Sodankylän Lokkaan kouluttautumaan
Fishing Intelligently -hanke on puolalaisten hallinnoima kansainvälinen hanke, jonka rahoituksesta suurin osa tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Puolan kiintiöstä. Lapin kalatalousryhmän panoksena hankkeessa on Markku Ahosen työaika.
Hanke sai alkunsa aiemmasta hankeyhteistyöstä puolalaisten kanssa. Jo viime EU-ohjelmakaudella puolalaiset vierailivat Lokassa tutustumassa kestävään kalastukseen, samoin Markku kävi pitämässä luentoja Puolassa.
– Edeltäjähankkeen viimeisessä konferenssissa Puolan virkistyskalastajien keskusjärjestön kalastusbiologi kutsui minut tekojärvelle tutustumaan sikäläiseen hoitokalastukseen, jota tehtiin verkoilla. Kun siellä rupesin lautasliinalle piirtelemään malleja suomalaisten käyttämistä pyydyksistä, he innostuivat silmin nähden. Sitten järjestö ostikin jo Suomesta avoperärysiä ja kävimme kemijärveläisen Jukka Korpivuoman kanssa opettamassa niiden käyttöä Puolassa paikan päällä, Markku muistelee.
Sodankylä Lokka toimii koulutuspaikkana
Kesällä 2019 Fishing Intelligently eli FIN-hankkeessa saatiin ensimmäinen vaihe valmiiksi, kun 8 puolalaista ammattikalastajaa kävi kouluttautumassa Sodankylän Lokassa. He siirtävät saamiaan oppeja eteenpäin kotimaassaan. Lokkalaisten vastavierailu on siirretty koronapandemian vuoksi alustavasti marraskuulle 2020.
– Hankkeen koulutusosio Puolassa on vielä tekemättä. Lisäksi kesken on vielä opaskirja pyydysten käytöstä puolalaisille kalastajille, sitä työstämme paraikaa. Kansainvälinen suuri konferenssi luonnollisesti koronan takia siirtyy tuonnemmas.
Tarkoitus onkin, että puolalaiset kalastajat vievät Lapista saaneitaan oppeja eteenpäin myös muille kollegoille Keski-Eurooppaan.
Kielimuuri ei ole este
Hankkeeseen ovat olleet tyytyväisiä niin suomalaiset kuin puolalaisetkin kalastajat.
– Olemme olleet kovin iloisia siitä, että kalastajien yhteistyö rupesi heti toimimaan jouhevasti kielimuurista huolimatta. Hanke pääsi oikeasti käytännön tasolle, kiittelee Markku.
– Tämä oli silmiä avaava hanke. Huomasimme nopeasti, miten eri tavalla EU-säädöksiä ja -asetuksia voidaan eri maissa tulkita. Suomalaisten kalastajien tervettä ammattiylpeyttä nostaa se, että muiden maiden kalastajat ottavat oppeja vastaan heiltä.
Hankkeessa on ostettu Puolaan lokkalaisten valmistamia pyydyksiä kuten katiskoja. Puolassa ei aiemmin tunnettu katiskapyydystä, joten Markun voisin sanoa olevan puolalaisen katiskakalastuksen isä.
– Kuulemani mukaan puolalaisetkin kalat, jopa eksoottisemmat lajit kuten toista metriä pitkät monnit, osaavat mennä lokkalaisiin pyydyksiin!
FIN-hankkeessa on mukana kalatalousryhmiä ja kalastajia Keski- ja Koillis-Puolasta. Jo tähänastiset kokemukset ovat herättäneet kiinnostusta niin, että Lounais-Puolassa sijaitsevan järvialueen kanssa ollaan suunnittelemassa vastaavaa kalastuksen koulutushanketta.
Edellytykset kaupalliseen kalastukseen todella hyvät
Kestäviä toimia kalastuksessa tarvitaan, jotta kalastuselinkeinon tulevaisuus taataan muuttuvassa maailmassa. Ilmastonmuutoksen vaikutus lappilaiseen sisävesikalastukseen on kuitenkin Markun mukaan monipiippuinen juttu.
– Jääpeitteisen ajan lyheneminen on toki huono juttu Lapissa, sillä se vaikeuttaa talvikalastuksen teknistä toteutusta.
Särkikalat todennäköisesti valtaavat yhä enemmän vesistöjämme ilmaston lämmetessä. Toisaalta särkikalatkin menevät nykyään hyvin kaupaksi.
– Kaikkiaan on vaikea arvioida aikataulua, jolloin ilmastonmuutos alkaa suuressa määrin vaikeuttaa kaupallista kalastusta Lapissa. Näkisin kuitenkin, ettei ilmastonmuutosta kannata täällä vielä pelätä.
Ilmastonmuutos koskettaa
Keski-Euroopassa ilmastonmuutos on kuitenkin jo realiteetti, joka vaikuttaa suuresti paikalliseen kalastukseen:
– Pohjois-Puolassa on siika- ja muikkujärviä, joissa on nyt parina viime kesänä ollut +26 asteen lämpötiloja, matalissa joissa jopa +28–30 astetta. Näin korkea lämpötila vaikeuttaa lohikalojen selviämistä.
Jos unohdetaan ilmastonmuutos sekä markkinoita tällä hetkellä heiluttava koronavirus, näyttää lappilaisen ammatillisen sisävesikalastuksen tilanne paremmalta kuin aikoihin.
– Esimerkiksi Sodankylän kunnan ja Lokan Luonnonvara Osuuskunnan toteuttama Kalastajanpolku-rekrytointihanke on saanut houkuteltua kuntaan puolen tusinaa nuorta aloittamaan ammatillisen kalastuksen siellä. Enemmänkin tulijoita olisi ollut, jos asuntotilanne Lokassa olisi parempi.
Sodankylässä uudet tulokkaat on otettu hyvin vastaan:
– Kokeneet kalastajat ovat käytännössä opettaneet uusia kalastajia järvillä ja kalahallissa. Kuntaan jääneet saavat nyt oikeasti elantonsa kalastuksesta, iloitsee Markku.
Sodankylän tekojärvien lisäksi tilanne uusien kalastajien suhteen näyttää helpottumisen merkkejä myös Inarissa. Lisäksi Kemijärvelle saatiin viime syksynä vihdoin laitoshyväksytty kalankäsittelytila. Kemijärven kuten koko Lapin kalalla onkin hyvä menekki.
– Kaikki Lapin kalastajat kertovat, että kysyntää on enemmän kuin voidaan toimittaa. Täällä tuotetun kalan maine on hyvä ja korkealaatuisesta kalasta on markkinoilla puutetta. Toisin sanoen edellytykset aloittaa kaupallinen kalastus Lapin sisävesillä ovat nyt todella hyvät.
Johanna Asiala