Jokaisessa Lapin kunnassa tulisi olla halu tukea erilaisin resurssein paikallisia yhdistyksiä. Kun kunta varaa oman työntekijän järjestöyhteistyöhön ja hänelle riittävästi työaikaa virittää erilaisia yhteistyömuotoja, voi tästä kehkeytyä uutta hyvinvointia. Voidaan saada paljon ylimääräisiä tekijöitä ja tukijoita, jotta nykyisenkaltainen hyvinvointi olisi jatkossakin mahdollista.
Kunnilla tulisi olla järjestöyhteistyötä varten selvät kirjalliset sopimukset ja kuntien vapaina olevia tiloja tulisi antaa asukkaista koostuvien yhdistysten käyttöön. Myös selvää rahaa tarvitaan, ja kuntien on jatkossa järkevä myöntää yhdistyksille avustuksia. Nämä ovat sijoitus hyvinvointiin ja elinvoimaan sekä viesti siitä, että kunta näkee yhdistykset voimavarana kunnan hyvinvointityössä.
Tällaisia toiveita on esittänyt Meri-Lapin järjestöneuvottelukunta Lapin kunnille. Suositus jätettiin toukokuussa ja se perustuu kuntalain kunnille asettamiin velvoitteisiin, hallitusohjelmaan, Lapin Hyvinvointiohjelmaan ja Lapin Järjestöstrategiaan.
Vapaaehtoisuus ikäihmisten tukena
Suomalaista auttamista ja vapaaehtoistyötä käsittelevän selvityksen mukaan etenkin suureen ikäluokkaan kuuluvat ovat aktiivisia toimijoita. Yli 64-vuotiaista 58% lahjoittaa rahaa, yli puolet antaa vaatteita ja tavaroita keräyksiin, 20% tekee vapaehtoistyötä ja 6% antaa rahaa kerjäläisille. Suomalaiset kokevat, että tuntemattomien auttaminen on tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa myös taloudellisesti.
Työelämässä olevista eniten vapaaehtoistyötä tekevät ne, jotka tekevät osa-aikatyötä. Uskonnolliset ihmiset antavat enemmän kuin muut. Kaikki kokevat, että vapaaehtoisuus lisää onnellisuutta arkeen ja tuo tyytyväisyyttä elämään ja ohjelmaa arkeen.
Suomessa ja muissa hyvinvointivaltioissa luotetaan, että yhteiskunta ottaa vastuun ikäihmisten hoivasta. Tukiverkostot ovat olemassa perheen keskuudessa, mutta laajemmin ei olla valmiita auttamaan kaukaisempia sukulaisia, saati tuiki tuntemattomia. Työttömänä olevat ajattelevat, että hoivavastuu kuuluu yhteiskunnalle.
Tukiverkostoja suurten ikäluokkien ja heidän lasten ja elämässä tutkineet Mirkka Danielsbacka, Hans Hämäläinen ja Antti O. Tanskanen arvioivat Suomalainen auttaminen -kirjassaan, että ajan myötä perheiden ja yksityisten yritysten vastuu hoivan järjestämisestä kasvaa ja suomalaisille tämä tulee olemaan OK.
Lappilainen