Lohta Kemijokeen

Pohjoisen Norjan Jakobselvalla eli Annijoella Vesisaaren kylän lähituntumassa järjestetään erillisiä viikonloppuja, jolloin kalastus on sallittu vain naisille. Jokivarren kuohuissa viihtyvät kaikenikäiset naiset. Kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto

Vesivoima hääti kymmeniä vuosia sitten lohen pois Kemijoesta. Nykyiset kalatalousvelvoitteet edellyttävät, että joen pääuomaan saataisiin lohi palautetuksi. Tämä onnistuu vain, jos jokivarren voimalaitoksiin saadaan rakennetuksi luonnonmukaisia kalateitä ja tehdään muutoksia istutusvelvoitteisiin ja ylisiirtoihin. Pelkkä kirjolohien istutusvelvoite ei korvaa menetettyjä lohikantoja. Tätä mieltä on Suomen luonnonsuojeluliitto, jonka toiminnanjohtaja Päivi Lundvallin mukaan vesilain mukaan velvoitteita voidaan tarkistaa.

– Yhteiskunta on muuttunut, ja arvot ovat hyvin erilaisia kuin sotien jälkeen, kun vesivoimaa alettiin rakentaa. Kemijoelle tahdotaan oikea lohi takaisin. Vaelluskalojen merkitys heikkenevälle luonnon monimuotoisuudelle on merkittävä.

Kun Kemijokeen aikoinaan rakennettiin 16 voimalaitosta, hävisi niiden myötä lohen lisäksi myös jokihelmisimpukka eli raakku.

Jokiyhtiölle nykyinen taso riittää

Kemijoki Oy näkee, että itsensä ylläpitävän, täysin luonnonvaraisen vaelluskalakannan luominen Kemi-Ounasjoen vesistöön on mallinnusten mukaan mahdoton saavuttaa, villin ja viljellyn vaelluspoikasten menestymisellä joella on eroja eikä vaadittu kalateiden korkeus ole toimiva ratkaisu. Yhtiö pitää nykyisiä velvoiteistutuksia hyvää tulosta tuottavina.

Yhtiö luottaa vapaaehtoistoimiin, joilla voi osittain luonnonvaraista vaelluskalakantaa palauttaa, tehdä mäti- ja pienpoikasistutuksia, laatia tutkimuksia, kunnostaa elinympäristöä, tehdä ylisiirtoja sekä etsiä parhaita ratkaisuja ja tukea nousuhalukkaan vaelluskalakannan luomista.

Kalastajille saalista

Kalastajat ja kalakannat ovat oleellisia houkutustekijöitä lappilaisille elinkeinoille, kuten matkailulle. Tornionjoki vetää väkeä, ja Simojoella on ollut perhokalastajille onnea tänä kesänä. Tenojoella Suomen ja Norjan välisenä rajajokena on tosin ollut hiljaista tänä kesänä, vaikka paikka itsessään on vetovoimainen kalastusmatkailukohde. Neljäs lappilainen kalajoki, Näätämönjoki, saa alkunsa Inarista ja laskee Norjan puolella Barentsin mereen.

 

Riitta Kemppainen-Koivisto