Susi, karhu ja punkki. Siinä kolme pelätyintä petoa. Sutta tosin pelätään hieman vähemmän, mutta karhu saa isommasti tunteet pintaan. Suurpedon näkeminen voi olla jännittävä elämys, mutta samalla pelottavaa ja kiehtovaa.
– Suurpedot herättävät kookkaina ja kulttuurihistoriaan jälkensä jättäneinä petoeläiminä monenlaisia tunteita. Myös omilla kokemuksilla ja tiedoilla on roolinsa. Susi saatetaan kokea voimakkaaksi, arvaamattomaksi, ihmisarkuutensa menettäneeksi tai vaaralliseksi. Susi tuntuu pelottavalta, jos ihminen kokee, ettei tilanne ole hallinnassa, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jani Pellikka.
Susi pelottavin
Voimakas suurpetopelko on yleisempää susireviireillä. Susia pelätään myös alueilla, joissa reviirejä ei ole. Määrällisesti eniten suurpetopelkoisia asuu taajamissa ja susireviirien ulkopuolella. Ihmiset, jotka pitävät sutta arvaamattomana, pelkäävät sen kohtaamista muita enemmän. 67 prosenttia suomalaisista uskoo, että susi voi menettää ihmisarkuutensa, jos sillä ei ole syytä pelätä.
– Vaikka suden läsnäolosta ollaan huolissaan, perheelliset arvioivat lapsille sutta suuremmiksi turvallisuusuhiksi esimerkiksi tieliikenteen, tapaturmat ja vieraat ihmiset, sanoo Pellikka.
Susi on suurpeto, joten varovaisuus on paikallaan. Eläimen käyttäytymisen ja oman alueen susireviirien tunteminen auttaa arvioimaan suteen liittyviä riskejä. Ihminen voi tietämättään houkutella suden pihapiiriin esimerkiksi ravinnolla. On tärkeää tietää, mistä saa apua ja neuvoja, jos susi huolestuttaa käydessään lähellä asutusta.
Tiedot selviävät kyselystä, johon vastasi 2 000 poronhoitoalueen eteläpuolella asuvaa suomalaista. Lisää tietoa osoitteessa www.susilife.fi
Lappilainen
Korjaukset juttuun 27.1.2021 klo 10.53:
Poistettu 1. kappaleesta virke: ”Mäyräkin kuuluu pelottavimpiin lajeihin.”
Mäyrä ei kuulu pelottavimpiin lajeihin, vaan on valittu aineistoon vertailulajiksi, jonka avulla Lukessa katsotaan, miten suurpetojen kohtaamisen pelko vertautuu muihin nisäkkäisiin.
Kuvituskuva ei ole susilife- hankkeen vaan tuntematon.