Näkymät 2030-luvulle ovat vielä kovin sumeat, mutta voimme kuitenkin koettaa kurkistaa. Kiintopisteen ollessa vielä poikkeustilan selvittämisessä, emme saa unohtaa, mitä paremman tulevaisuuden luominen vaatii. Kaikkien, tai ainakin valtaosan, uskon toivovan parempaa tulevaisuutta, minkä tavoittelun näen olennaisesti nuoriin liittyvänä kysymyksenä.
Nuorten tulevaisuus on täynnä epävarmuuksia. Kuinka nuoret voivat enää luottaa järjestelmään, joka on epäonnistunut niin useasti heidän elinaikanaan? Pankit eivät olleetkaan liian suuria kaatuakseen, ilmastokriisi olikin lähempänä kuin kuviteltiin ja ahkera opiskelu ei taannutkaan varmaa työpaikkaa. 2010-luvun nuorille mikään ei ole taattua, minkä vuoksi juuri nyt on viimeistään oikea aika alkaa tekemään nuorten tulevaisuuden kannalta kestäviä ratkaisuja. Luottamus ei synny tyhjästä, vaan se vaatii tekoja taakseen.
Hyvinvoiva nuori on yhteiskunnan etu. Heikommin pärjäävistä huolenpito on ensisijaisen tärkeää, eikä yhteiskunnalla ole varaa menettää yhtäkään nuorta enempää kuin on jo menetetty. Mielenterveyspalveluiden ja keskusteluavun on oltava nuorten saavutettavissa asuinpaikasta tai elämäntilanteesta riippumatta. Etsivän nuorisotyön merkitystä ei saa vähätellä, sillä matalan kynnyksen palvelut voivat olla kirjaimellisesti hengenpelastavia tekijöitä nuoren kannalta.
Koulutusta tulee arvostaa. Vuodesta toiseen Lapissa syrjäseutujen lukiot paistattelevat vertailujen kärkisijoilla, mahdollisesti pienten ryhmäkokojen ansiosta. Pienten ryhmäkokojen mahdollistaminen kaikille niitä tarvitseville ei ole mahdotonta, mutta se vaatii merkittäviä taloudellisia panostuksia koulutukseen. Kun Lapissakin on nyt hyvin pärjääviä pieniä lukioita, olisi järjetöntä edes miettiä niiden lakkauttamista. Nuoren kannalta on merkittävä etu pystyä käydä lukio kotoaan käsin. Ei ole itsestään selvää, että Suomessa on näinkin laaja kouluverkko, vaan se on vaatinut edeltäviltä päättäjiltä optimistisia tulevaisuuteen katsovia päätöksiä. Lukion säilyttäminen on arvovalinta.
Tulevaisuuden Lapin on oltava nuorille houkutteleva vaihtoehto. Lappilaiset kunnat eivät kykene tarjoamaan suurempien etelän kaupunkien palveluita, ja kaiken lisäksi kaupunkimaisen keskittämisen larppaaminen on melko säälittävän näköistä muutaman tuhannen asukkaan kunnassa. On vaikea vielä ennustaa, mikä on 2030-luvun työikäisen kannalta kyllin houkutteleva tekijä Lapissa, mutta kuoleva kuntakeskus se ei ainakaan ole. Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat tulevaisuuden kannalta välttämättömyys, mutta liikenneyhteydet voivat olla vetävä tekijä. Esimerkiksi lentoliikenteen muuttuessa tulevaisuudessa vety- tai sähköpohjaiseksi, pienlentokenttäverkolla voi olla vaikutusta asutukseen. Miksi asua lähellä pientä kuntakeskusta, kun voisi asua todellisessa Lapin luonnossa saaden selkeästi paremmat palvelut helpommin muualta? Tulevaisuus tarvitsee visionäärejä, jotka luovat hulluimmatkin ideat todeksi. Ja juuri niitä hulluja ideoita Lappi tarvitsee.
2030-luku on lähempänä kuin uskotkaan. Tulevissa kuntavaaleissa päätetään nuorten kannalta äärimmäisen merkittävistä asioista. Äänestämällä tulevaisuuteen katsovaa nuorenmielistä ehdokasta, voit luottaa kotiseutusi kehittyvän oikeaan suuntaan. Iäisyyden toistetulla kliseellä “nuorissa on tulevaisuus” on vinha perä; nuorenmielisyydellä on tosiaan tulevaisuutta.
Antti Puska
abiturientti
Savukoski