Pitkin talvea on kovimpaan pakkasaikaan varoiteltu jäälle menijöitä ja siellä liikkuvia.
Kevään tullen vaara vaanii yhä. Vaikka jäät ovat olleet normaalia ohuempia erityisesti Etelä-Suomessa, ei Lapissakaan ole voinut vesistöjen jäänpaksuudella hurrata. Moneen otteeseen jäälle satanut lumi on hidastanut teräsjään paksuuntumista ja hankaloittanut heikon jääalueen näkemistä.
Varovasti pilkkiaukolle asti
Kovat virtaukset vesistöissä ovat olleet syynä jäänpaksuuden vaihteluun. Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntijan Janne Rautasen mukaan melko luotettava merkki jään kestävyydestä on, jos siellä on jo muita liikkujia.
– Silloinkin pitää varsinkin vesistöä huonosti tuntevan olla kuitenkin tarkkana, sillä liikkeellä ollaan ehkä ennestään tutuilla paikoilla ja jää on muualla vielä heikkoa, hän korostaa.
Rautanen suosittelee jäälle lähtevän varusteeksi tuuraa tai piikkipäistä keppiä, jolla jään paksuuden voi tarkistaa etukäteen.
– Jos jää on esimerkiksi alle viisisenttistä, keppi menee siitä helposti läpi. Pilkillä ollessa kaira sopii tietysti tähän tarkoitukseen ja jään paksuuden voi varmistaa myös testireikiä kairaamalla, hän opastaa.
Rautanen korostaa, että jäällä ollessa on syytä jatkuvasti tarkkailla ympäristöään ja välttää vaaranpaikkoja, kuten mm. virtaisia salmia ja purojen, jokien sekä viemäreiden laskualueita. Uhkaavia paikkoja ovat myös siltojen ja laitureiden reunustat ja kaislikot.
Varmista ja varaudu ennen jäälle menoa
Jään pettämisen varalta jäänaskalit on aina pidettävä kaulalla. Myös hälytyspilli ja heittoköysi on hyvä pitää mukana. Jäällä liikkujan turvavarusteisiin kuuluu myös metallipäinen keppi tai jäätuura, jolla jään kestävyyttä voi kokeilla kävelyn tahdissa.
Paras turvavaruste on kuitenkin kaveri, liikkuu sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
Lappilainen