Lappilainen maisema näyttäytyy hyvin niittyiseltä biologi Ari-Pekka Huhdan uutuuskirjassa Opas perinnemaisemiin. Niittuja, ketoja, ahoja ja metsälaitumia löytyy oppaasta useamman sivun verran ihan lähimaisemista Keminmaalta, Ylitorniolta, Simojoelta, Pelkosenniemeltä, Kitiseltä, Luirolta ja Utsjoelta.
Vaikka opas on pyntätty täyteen pieniä kuvia, saa harrastelijakin käsityksen, millaiselta kesäiset Lapin maisemat näyttävät ja mitä ihmeellisyyksiä täällä kasvaa.
Maataloista tiedot talteen
Perinnemaisemien pariin Huhta päätyi vuonna 1989, kun hän aloitti Iin Ympäristöinstituutin kesätyöntekijänä ja teki siellä pro gradu -työnsä.
– Tehtävänäni oli inventoida vielä jäsentymättömiä perinnemaisemia, vanhan maatalouskulttuurin luomia luontotyyppejä. Silloin kaksi ympäristöministeriön virkamiestä saapui lentoteitse oikein Helsingistä saakka kokoustamaan ja opastamaan minua kenttätöissäni. Sitten vain niine neuvoineni läksin maastoon ja maatalon isäntiä ja emäntiä haastattelemaan.
Katso uusin silmin matkakohteesi tantereita
Luonnossa kulkija ei helpolla tunnista, mikä laji herkässä luonnossa on sellainen, jota tulisi vaalia.
Keminmaan kirkon edustalla olevaa ketoa hoidetaan perinnemaisemakohteena. Sieltä löytyy nurmirölliä, lampaannataa, tunturinurmikkaa ja pikkulaukkua, joka ryöstää juurillaan tilaa heiniltä. Ketokatkero on kedon kuuluisin ja harvinaisin ja suojeltu kasvi. Keminmaassa kasvaa myös mähkää.
Utsjoen kirkkotupien niittymäisen pihan kasvisto on erittäin harvinaista, ja sellaisia löytyy lisäksi vain Inarista ja Enontekiöltä. Alueella kasvaa mm. tunturikurjenherne ja kellosinilatva. Poimulehteä löytyy ja tunturimaiden kauniin nimisiä lapinlaukkua, ruijanruoholaukkaa ja tenonajuruohoa.
Jokivarsien tulvaniityillä kasvoi aikoinaan hyvä sato, kunhan pusikot ja puiden taimet raivattiin pois tieltä. Sompion alueella Sodankylässä peltoala oli ennen sotia suuri, ja osa oli käytössä vielä 60-luvulle asti. Lopun niittyviljelystä teko Lokan ja Porttipahtaan altaiden tulo.
Laajoja ja yhtenäisiä tulvaniittyjä löytyy Tornionjoelta Kainuunkylältä. Simojoen sivuhaara Sinihaara on ennallistettu ja tulvauoma liki kuivillaan keskikesällä. Pelkoseniemeltä Savukosken suuntaan löytyy Kuussaaresta pohjankissankelloa, mäkivoikeltanoa ja pikkutervakkoa. Kaukana tilakeskuksista tulvaniittykohteita hoidetaan talkoovoimin. Mukavia kuvia oppaassa on myös Posion Korouomalta ja Kittilästä.
Lähde: Ari-Pekka Huhta: Opas perinnemaisemiin – Niitut, kedot, ahot ja metsälaitumet. Vastapaino 2021.
Riitta Kemppainen-Koivisto