Kiinnostus terveelliseen ruokaan ja kotoilu ovat saaneet suomalaiset innostumaan kotitarveviljelystä. Hyötyviljely eli kasvisten ja yrttien kasvattaminen onnistuu pienelläkin parvekkeella tai patiolla. Yrtit ja vehreys ravitsevat mieltä ja kehoa sekä auttaa pölyttäjiä.
Järjestöpäällikkö Helena Velin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta on tyytyväinen, että yhä useammalla parvekkeella ja kaupunkiviljelmällä kasvaa hyötykasveja.
– Omatarveviljely on hyödyllistä monella tapaa. Mieli lepää puutarhapuuhista ja kroppa kiittää hyötyliikunnasta sekä lisääntyneestä kasvisruoasta. Viljelmistä hyötyvät myös pölyttäjähyönteiset.
Poimulehti on tuttu villikasvi, jota kannattaa hyödyntää ruoanlaitossa. Kuva: Enja Kivinen.
Lapset mukaan
Kaupungistumisen ja teollistumisen myötä monilla lapsilla on jäänyt vieraaksi moni aiemmin itsestään selvä asia, kuten missä ja miten peruna kasvaa. Lapset kannattaa ottaa mukaan puutarhapuuhiin jo pienestä pitäen. Luontosuhde vahvistuu, ruokataju ja ruoan arvostus lisääntyy ja terveellinen ruokavalio tulee pienestä pitäen osaksi arjen ruokavalintoja. Lasten kanssa on myös helppo kasvattaa vaikka säkkiperunaa, erilaisia papuja, herneitä, kesäkurpitsaa, kehäkukkaa, samettikukkaa ja auringonkukkia.
– Lasten kanssa voi myös askarrella hyönteishotelleja ja opetella säilömisen niksejä, Velin vinkkaa.
Oppaita aloittelijalle
Joka tohtii lähteä suoraan luontoon etsimään herkuteltavaa, saa hyvin neuvoja alkutaipaleelle uusista oppaista. Harrastukseen hurahtaneita hemmotellaan lukuisilla hyötyviljelyä koskevilla kirjoilla.
Kevään kirjasatoa ovat mm. Raija Kivimetsän Hurmaava horta, jossa lupaillaan, että hortoilusta voisi tulla ihan uusi elämäntapa, kun kotimainen superruoka valtaa kotikeittiön. Yrteistä moni sopii heti lautaselle laitettavaksi, kukkaset myös kakkujen ja aterian koristeiksi. Moni luonnosta poimittu terveysruoka sopii myös pakastettavaksi.
Satu Hovin Luonnonyrtit on luonteeltaan keräilijän opas. Siitä selviää, millaisesta maastosta luonnon antimia tulisi poimia ja miten ne erottaa samannäköisistä muista lajeista, jotka eivät syötäväksi kelpaa.
Riitta Kemppainen-Koivisto