23.5.2024
Tämä käsitys vahvistui Rovaniemen Arktikumissa pidetyssä kolmen päivän koulutussessiossa, jossa keskityttiin radikalisoitumisen syihin.
Uutta tietoa radikalismista ilmiönä oli kuulemassa opettajia, sosiaalityöntekijöitä, järjestöjen väkeä, nuorisotyöntekijöitä, eri uskontokuntien edustajia ja projektityötä tekeviä Kemistä, Torniosta ja Rovaniemeltä. Mukana oli myös tutkijoita Turun, Helsingin, Lapin ja Bangladeshin yliopistoilta sekä Lapin poliisin ja rikosseuraamusyksikön edustajat.
Huoli Euroopassa yhteinen
Eurooppalaista RAN- radikalisoitumisen ehkäisyn verkoston edustaja Fenna Canters toi oman näkökulmansa keskustelun kotimaastaan Hollannista.
Suureksi uhaksi ja huoleksi Hollannissa koetaan väkivaltainen äärioikeiston edistämä radikalismi, joka käyttää vihapuhetta, syyttelyä ja kiihkoilua työkalunaan ja luo väkivallalle myönteistä mielialaa etenkin teinien ja nuorten aikuisten parissa. Hollannissa on myös koraanin polttajia, islamistiterroristeja, jotka ovat luoneet keskeisen uhan koko maassa ja joka saa voimansa maailman kriisipesäkkeistä, etenkin Gazan sodasta. Ilmapiiri on kasvattanut juutalais- ja islaminvastaisuutta. Sosiaalisen median alustoilla, etenkin Tiktokissa, levitetään väkivaltaa ihannoivaa materiaalia.
– Ollaan tilanteessa, jossa ollaan online ja offline, väkivallan käyttöön oikeutettu toiminta alkaa arkipäiväistyä, totuus vääristyy, uskomukset ja tarinat saavat vallan, kertoo Canters.
KUVA: Eurooppalainen RAN- verkosto kokoaa yhteen eri maiden tutkijoita ja toimijoita, jotka kouluttavat ja jakavat tietoa väkivaltaisesta radikalisoiotumisesta ja antavat kasvattajille tietoa radikalisoitumisen syistä ja seurauksista. Kuusi vuotta RAN-verkoston työntekijänä toiminut Fenna Canters vieraili Rovaniemellä kouluttamassa lappilaisia toimijoita.
Yhdessä pahaa vastaan
RAN -verkostoon kuuluu 6000 tutkijaa, toimijaa ja asiantuntijaa eri Euroopan maista. Verkosto on toiminut EU-rahoituksella 13 vuotta ja toiminta on nyt päättymässä. Uusia yhteistyön muotoja on luvassa ja myös Suomessa ollaan enenevässä määrin kiinnostuneita radikalisoitumisen syistä. Eurooppalainen kehitys väkivaltaisen ja radikaalin väkivallan kasvaessa nähdään uhkana myös täällä.
Tarve teeman käsittelemiseen ja ymmärtämiseen on lisääntynyt. Uhkaa luovat islamilainen terrorismi, äärioikeiston välittämä maailmankuva, yhteiskuntavastaisuus, sosiaalisen median luoma väkivallan ihannointi ja yleinen maailmantilanne. Eri kautta, eri alustoilla nostatetaan ihmisiä ihannoimaan, suosimaan ja käyttämään väkivaltaa tavoitteittensa toteutumiseen.
– Tarvitaan lisää tietoisuutta radikalisoitumisen juurisyistä ja miten moninaiset syyt johtavat joko äärioikeiston, äärivasemmiston, eri uskontojen tai eläinten ja ympäristön puolesta toimivien aktivistien siirtymisessä hyväksymään väkivaltaa ihannoivaa elämäntapaa ja ottamaan radikaaleja keinoja käyttöön aina terrorismiin asti, toteaa Canters.
– Tilanteet johtavat toiseen. Ihminen eristäytyy entisistä kuvioista ja mielipiteet alkavat syystä tai toisesta siirtyä kohti väkivallan ihannointia, hyväksyntää ja käyttöä. Vaarallinen tie, jos ajoissa ei kukaan puutu nuoren käyttäytymisen muutoksiin, vakuuttaa Canters.
Huomaa nuori ajoissa ja puutu
Lapissa opettajilla on käytössä malleja, joilla puuttua nuoren muuttuvaan käytökseen. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on arkipäivän työkalu koulujen lisäksi nuorisotyössä, sosiaalitoimessa ja harrastuspiireissä silloin, kun nuoren käytös antaa aiheen huoleen. Vastuu on myös muilla aikuisilla, joilla huoli nuoresta syntyy.
– Silloin on syytä soittaa heti poliisille. Vakava käytöksen muutos, uhkaavat tilanteet ja huoli on riittävä peruste ottaa asia puheeksi poliisin kanssa. Ankkuri-toiminta on poliisin ja monialaisen tiimin malli tarttua nuoreen, jututtaa, ottaa perhe mukaan keskusteluun ja suunnata mielenkiinto elämää kantaviin asioihin ja saada väkivaltaan suuntautunut kierre katkaistuksi jo varhaisessa vaiheessa, ohjasi toimijoita rikosylikomisario Varpu Saapunki Lapin poliisista.
Nuori ajautuu helposti vääriin porukoihin, kun markkinoinnin keinot ovat tehokkaat ja vaikeisiin kysymyksiin on tarjolla helppoja vastauksia. Cantersin mukaan radikalisoitumisen tie on joskus hetkittäistä, joskus hidasta ja joskus harppauksen omaista.
RADI-hankkeen organisoimaan työpajaan osallistuneet ovat yksimielisiä keinoista, joilla voidaan ennalta ehkäistä alkavaa radikalisoitumisen kierrettä: aikuiset ottavat vastuun moniammatillisissa tiimeissä ja puuttuvat tilanteeseen heti. Nuoren perhe saadaan mukaan rakentavaan keskusteluun, jossa nuorta ei tuomita, mutta hänen ajatusmaailmansa vääristymiin kylläkin. Usein nuori kaipaa miehekästä otetta, isällistä asennetta ja kasvatusvastuuta.
Arktisen maahanmuuttajat yhdistyksen AMAn toimijat kiinnittivät huomion nuorten kokemaan rasismiin. Radikalisoitumisen kohteeksi joutuvat usein maahanmuuttajataustaiset nuoret. Heihin suhtaudutaan asenteellisesti, kasvatetaan pelkoa ja osoitetaan, että muista maista Suomeen muuttanut ei kuulu joukkoon.
Maahanmuuttajanuorten kokema rasismi
Viime vuonna osana RADI-hanketta koottiin Oikeusministeriön tuella 70 maahanmuuttajataustaisen nuoren kokemuksia syrjityksi tulemisesta, mukana myös viisi Rovaniemellä asuvaa nuorta. Nuorten tunnot on kirjattu ”Kukaan ei synny vihaamaan” -kirjaseen, joka sopii kaikkien kasvattajien ja nuorten luettavaksi.
– Pelkkä systeemin mukainen malli puuttua tilanteisiin ei riitä, jos rasismia ei osata nähdä monen tilanteen taustalla. Rasismia kokeneet tuntevat syrjinnän olevan elämässä etenemisen esteenä. Asenteissa on vielä paljon tekemistä, summaa AMAn asiantuntija Nafisa Yeasmin.
Radikalisaatiosta, ääriliikkeistä, syrjinnästä, vihapuheesta ja rasismista nostattivat keskustelua työpajassa ja kahden päivän symposiumissa Arktiset maahanmuuttajat AMA ry, Lapin yliopisto ja Oikeusministeriö.
Teksti ja kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto