Työllisyyden hoito valtiolta kunnille

Tällä hetkellä työllisyyttä hoitavat TE-toimistot, joita ohjaavat ELY-keskukset.

– On selvää, että työllisyyden hoito on Suomessa epäonnistunut, kun työttömiä on lähes 378 000 ja samaan aikaan kuitenkin on yli 61 000 avointa työpaikkaa, Orpo selostaa.

Orpon mukaan työllisyyden hoito on pirstaleista, kunnat ja valtio pallottelevat asiaa eikä TE-toimistoilla ole mahdollisuutta vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön. Kunnilla ei ole omaa työnvälitystä, vaikka niillä on valmiit vahvat kannustimet hoitaa työllisyyttä ja elinvoimaa: kunnallisvero, osuus yhteisöverosta sekä kiinteistövero. TE-toimistoilta puuttuvat nämä kannustimet.

– Kokoomuksen mielestä työllisyyden hoito on annettava kokonaisuudessaan kunnille. Niille on annettava valta, vastuu ja vapaus tehdä kaikkensa, jotta suomalaiset pääsisivät töihin. Tämä olisi merkittävä loikka parempaan työllisyyden hoitoon, Orpo linjaa.

Orpon mukaan kunnat voisivat halutessaan hoitaa tehtävää yhteistyössä muiden kuntien kanssa, sähköiset palvelut voitaisiin hoitaa valtakunnallisesti. Orpo ottaisi laajemmin kumppaneina mukaan yksityiset työnvälittäjät.

Työttömätkin vaativat uudistuksia

Tuoreen työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan tammikuun lopussa Suomessa oli 368 100 työtöntä työnhakijaa. Heistä 121 700 oli pitkäaikaistyöttömiä, 19 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walkerin mukaan määrärahat palkkatuettuun työhön, työkokeiluihin ja työvoimakoulutukseen vähenevät eikä työllisyys kasva.

– Ihmisille pitää tarjota välityömarkkinoilla sellaisia toimenpiteitä, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla heidän työelämäpolkujaan. Kuntouttavalle työtoiminnalle on tarvetta, mutta sillä ei saa korvata puuttuvia työllistämismäärärahoja, kuten nyt näyttää tapahtuvan, toteaa Ahonen-Walker.

Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön (TVY) puheenjohtaja Jukka Haapakoskion erittäin huolestunut työttömyyden kasvun ja työllisyyspalveluiden vähenemisen välisestä ristiriidasta.

– Vaikuttaa siltä, että hallitus on nostanut kätensä pystyyn pitkittyneen työttömyyden edessä – työllisyysmäärärahojen lisäämisellä voitaisiin kuitenkin tarjota monelle työpaikka tai muu työllisyyttä edistävä palvelu, näkee Haapakoski.

Sosiaalinen yrittäjyys yksi mahdollisuus

Euroopan Sosiaalirahaston ja Rovaniemen kaupungin rahoittamassa hankkeessa selvitettiin, millaisia mahdollisuuksia olisi saada yrittäjämäistä toimintaa pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen. Vaihtoehdoiksi löytyi sosiaalisen yrittäjyyden erilaiset aktiiviset työllistymisen mallit Skotlannista ja Ruotsista. Siellä sosiaalityöntekijät ja muut tukijat ovat mukana yrittäjämäisissä osuuskunnissa, yhdistyksissä ja yrityksissä yhdessä työttömien kanssa. Neuvonta, ohjaus, yhdessä tekeminen, työn etsiminen ja kouluttautuminen motivoivat, antavat uskoa, kannustavat ja saavat työttömyysputken katkeamaan. Tärkeää on, että kukaan ei enää tipu toimeentulotuen asiakkaaksi. Kunnilla on selkeä julkisten hankintojen ohjeistus, joka tukee pitkäaikaistyöttömiä ja heikossa työmarkkina-asemassa olevia.

– Ratkaisut toimivat myös maan kieltä huonommin taitavien työllistymisessä, kunhan poliitikkojen, virkamiesten ja yrittäjien tahtotila on yhteinen, tietää tutkija Nafisa Yeasmin, joka oli laatimassa esiselvitystä.

Yeasmin peräänkuuluttaa pohjoisen työmarkkinoille vastaavia uusia ja aktiivisia, kestäviä työllistämisen toimenpiteitä tulisi luoda lisää.

– Ei niin, että yhtä ihmistä viedään sinne ja tänne ilmaista työtä tekemään erilaisilla harjoittelun nimikkeillä, vaan että oltaisiin enemmän yhdessä vastuussa, vahvistaa Yeasmin.

Yeasmin palkittiin viime viikolla Lapin yliopiston rehtorin palkinnolla työstä maahanmuuton tutkijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Parhaillaan hän on mukana tutkijana Foreign Lounge -hankkeessa, joka edistää ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden työllistymistä Lapissa.