”Arman Pohjantähden alla” on toimittaja Arman Alizadin dokumentaarinen tv-sarja, joka haastaa suomalaisia näkemään asioita toisin silmin. Sarja tuo hyvin esiin, kuinka virheistämme huolimatta, meillä jokaisella on tarve tulla kohdatuksi ihmisenä.
Olen viime päivinä ajatellut äitejä. Miten äidit toimivat, kun lapsi nimittelee toista? Mitä äidit tekevät, kun lapsi kiusaa toista? Mitä äidit sanovat, kun lapsi lyö toista?
Voin vain kuvitella. Tai ehkä en edes osaa.
Minulla on kaksi lasta – ekaluokkalaiset kaksoset. Olen vanhempana vastuussa siitä, mitä opetan lapsilleni ihmisten kohtaamisesta, erilaisuudesta, ympäristöstä, oikeudenmukaisuudesta, yhdenvertaisuudesta, eettisyydestä ja empatiasta.
Mitä, jos en onnistu tehtävässäni?
Uskon, että lapsen kuva itsestä, toisista ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta muodostuu jo pienenä. Lapsi peilaa itseään läheisten ihmisten kanssa. Miten lasta katsotaan, kosketaan ja miten lapsen kanssa myötäeletään, antavat lapselle kokemuksen omasta arvokkuudesta sekä nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Lapsen oma kokemus toimii pohjana myös sille, miten hän ympäristöään kohtaa.
Hyväksytyksi tuleminen on tärkeää meille jokaiselle. Omana itsenään hyväksyminen tarkoittaa, että jokainen meistä – niin yhtä lailla lapsi kuin aikuinen – saa olla se, mitä on. Kaikenlaista käytöstä ei kuitenkaan tule hyväksyä. Esimerkiksi toisten ihmisten kanssa on tultava toimeen.
Sanotaan, että empatia on taito, jota voi harjoitella. Empatia tarkoittaa myötäelämisen taitoa. Sitä, että on kyky nähdä asioita toisin silmin ja kykyä yrittää ymmärtää toista. Toisesta välittäminen on toimivan hyvinvointiyhteiskunnan perusta.
Minulla on siis vanhempana vastuu lisätä lapsieni kokemuksia ja taitoja. Uusille tilanteille ja ihmisille altistaminen on paras keino auttaa lasta ymmärtämään erilaisuutta ja toiseutta. Lapsi näkee useita asioita ensimmäistä kertaa, ja se miten minä vanhempana toimin niissä tilanteissa, opettaa heitä toimimaan.
Sen lisäksi, että minä vanhempana kannan oman vastuuni, tulee koulussa tarjota lapselle mahdollisuus opetella empatiaa. Toivon, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla mukana erilaisissa koulun yhteistyöprojekteissa, joissa lapsi saa mahdollisuuden käyttää kykyjänsä, tuntea itsensä hyödylliseksi ja ottaa vastuuta – myös toisista oppilaista.
Mietin vanhempia. Heille on annettu iso tehtävä. Auttaa lapsia näkemään asioita toisin silmin. Hyvää äitienpäivää jokaiselle oman elämänsä Armanille!
Minna Sirviö
kaksosten äiti, nuorisotyöntekijä ja teatteri-ilmaisun ohjaaja