Etelän ja pohjoisen väliä kulkee kiihtyvällä tahdilla niin tavaraa kuin ihmisiäkin. Tarvitaan lisää kuljetusajoneuvoja, teitä, junarataa ja riittäviä satamapalveluita. Pohjoisella alueella on logistiikkainvestoinneille kasvava tarve.
Näin todettiin Helsingissä järjestetyssä syyskuisessa Lapin markkinointi- ja viestintätalo House of Laplandin vuosittaisessa Pohjoinen Means Business – Berliinistä Jäämerelle -tilaisuudessa. Näkökulmia saatiin Lapista logistiikan, kiinalaisten investointien ja kestävän arktisen kasvun näkökulmista.
Eurooppa tarvitsee pohjoisia yhteyksiä
Norjalainen laivanvarustaja ja suursijoittaja Felix H. Tschudi peräänkuuluttaa pohjoisten yhteyksien kasvavaa merkitystä, ei pelkästään Suomelle tai muille Pohjoismaille, vaan koko Euroopalle.
– Eurooppa käyttää 20% maailman raaka-aineista mutta tuottaa vain kolme. Vaikkapa LNG:n kuljetuksille EU:n täytyy löytää kuljetusvaihtoehtoja. Asialla on suurta intressiä myös Aasiassa, erityisesti Kiinalla, Japanilla ja Korealla.
Kemin satama tarvitsee myös teitä
Lapin osuus Suomen kokonaisviennistä on seitsemän prosenttia, ja kuluvan vuoden alkuneljänneksellä kasvua oli jopa 25%. Logistisille ratkaisuille on kasvavaa kysyntää.
Kemin Sataman toimitusjohtaja Jaakko Rantsi on huolissaan siitä, kuinka hyvin pohjoisen ulottuvuuden tärkeys ymmärretään EU:ssa. Myös Suomessa keskustellaan esimerkiksi satamaverkon supistamisesta.
– Maailman tavaraliikenteestä 85% kulkee meriteitse. Suomen kilpailukyvyn kannalta kokonaislogistiikka on tärkeää.
Kemin satama kaipaa syväyksen lisäksi satsauksia myös tieverkkoon, jonka korjausvelka on merkittävä.
Metsäteollisuus ry:n johtaja Maarit Lindstöm jakaa huolen.
– Kustannustehokkuus ja toimintavarmuus ovat logistisen kilpailukyvyn keskiössä. Alemman tieverkon tiet, joiden kautta tavara kulkee satamiin ovat selkeä huolenaihe.
Metsäteollisuuden osuus esimerkiksi Kemin sataman viennistä oli viime vuonna 75%.
Jäämerenrata edelleen selvityksessä
Jäämeren radan selvitystyö on työn alla Liikennevirastossa. Jotta radan rakentaminen nytkähtää eteenpäin, tarvitaan Jaakko Rantsin mukaan riittäviä selvityksiä investointien tarpeista. Pohjois-Lapin kuntayhtymän Timo Lohi taas painottaa pitkän aikavälin visiota.
– Suomen tulisi herättää Kiinan kiinnostus rataa kohtaan.
Kiinalaiset ovat aktiivisia investoimaan etenkin Lapissa. Biotalouden hankkeissa eletään odotuksen aikaa ja Suomen ensimmäinen kiinalaisrahalla rakennettava hotelli nousee paraikaa Napapiirille.
Lue Lappilainen lehti maksutta täältä
