Iäkkäät hyötyisivät palvelutalossa asumisesta, mikäli eivät tarvitse laitospalveluita. Palvelutaloissa voi itse vaikuttaa arjen muotoutumiseen ja luoda sosiaalisia suhteita, mikä ylläpitää iäkkään toimijuutta eli toimintamotivaatiota ja käsitystä omasta pystyvyydestä.
Tämä selviää Pirkko Ruuskanen-Parrukosken Lapin yliopistossa tehdystä väitöstyöstä. Haastatteluaineistoon perustuvassa tutkimuksessa selvisi, että palvelutarpeen lisääntyessä palvelutaloon muuttaminen riittävän aikaisin voi jopa vahvistaa ikääntyneen itsenäistä toimintaa.
Turvaa arkeen ja sosiaalista elämää
– Ikääntyvät vaativat itsemääräämisoikeutta myös palvelutaloon. He vaativat palveluja, jotka tukevat heidän tulevaisuuttaan. He haluavat elinoloja, joissa voivat turvallisesti elää ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Palvelujen keskittäminen kotiin johtaa usein yksinäisyyteen. On oltava muitakin vaihtoehtoja kuin koti tai laitos, Ruuskanen-Parrukoski sanoo.
Tutkijan mukaan palvelutalotoimintaa pitäisi kehittää eri puolilla Suomea tasavertaisesti, jotta palveluita voidaan tarjota ikääntyneiden tarpeiden mukaisesti ja ennaltaehkäisevästi.
Elämisen arvoista elämää
Tutkimushaastateltavat eivät olleet tuetun tai tehostetun palveluasumisen piirissä, vaan asuivat yksityisen setlementin ylläpitämässä palvelutalossa. Setlementtiliikkeen periaatteisiin kuuluu, että palvelutaloissa vahvistetaan ikääntyneen asukkaan mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Haastateltavat osoittivat, että palvelutaloasumiseen yleisesti liittyvät mielikuvat eivät aina pidä paikkaansa.
– Ikääntyneet eivät halua asettua valmiiksi osoitettuihin rooleihin, vaan sellaisiin, joihin kykenevät. He toimivat siten, mikä tuntuu itsestä hyvältä ja minkä tietävät olevan mahdollista.