Ivalojoen Nulkkamukasta kaikki alkoi

Suomen Moneta on julkaissut Tunturikultaa Lemmenjoelta –mitalin. Kuva mukailee vaskoolia, jossa on Lapin kartta, johon on istutettu ripaus aitoa luonnon muovaamaa kultaa Lapista. Kuva: Suomen Moneta

Lapin kultahistorian katsotaan alkaneen 150 vuotta sitten, jolloin huhut kullasta saivat Suomen senaatin lähettämään retkikunnan pohjoiseen. Syyskuussa 1868 retkikunta vaskasi Ivalojoelta Nulkkamukasta lyhyessä ajassa 0,2 grammaa kultaa. Löytö herätti runsaasti huomiota ja pikkuhiljaa käynnistyi ensimmäinen suuri kultaryntäys Lappiin. Lapin kultamailla on 150 vuoden aikana sattunut ja tapahtunut, mielenkiintoisia tarinoita riittää kerrottavaksi satamäärin.

Evert Luttojoen kultahelmi

Lapissa kaivetaan kultaa vielä tänäkin päivänä. Vuosien saatossa alueelta on löydetty monenlaisia kultahippuja. Niistä suurin, ”Evert”, löydettiin Luttojoen latvasta vuonna 1935. Hippu painoi 393 grammaa.

Suomen kymmenestä suurimmasta kultakimpaleesta peräti viisi on löydetty 2000-luvun puolella. Kesäkaudella 2017 listalle pääsi kaksi kookasta hippua, jotka painoivat 228 ja 167 grammaa. Merkkivuoden johdosta jälkimmäisen hipun nimeksi tuli ”Suomi100”.

Mika Telilä vastasi kesän 2017 suurimmasta hippulöydöstä. Lemmenjoen Ruittuäytsiltä 22.8. noussut 228 g isommus sai nimekseen Ukkoäijih Mikan pojan mukaan.

Lue koko lehti maksutta täältä