Valtion mailla kanalintuluvalla kulkee monenlaista metsästäjätyyppiä. Metsästäjien metsästystavat, kohdealueet, saaliit ja lupa-aluetta koskevat toiveet eroavat toisistaan. Tämä selviää Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta, jossa esitellään neljä eri metsästäjäprofiilia.
Yleisimmin liikkeellä ilman koiraa
Ilman koiraa olevia metsästäjiä on noin 38 % kanalintulupa-asiakkaista ja heitä löytyy eniten Kainuusta ja Itä-Suomesta. 27% on perinteisiä metsästäjiä etenkin Länsi-Suomessa, ja he käyttävät erilaisia tapoja metsästämiseen. 18% liikkuu saaliin perässä kanakoira seuranaan, etenkin Ylä-Lapissa. Haukkuvan koiran kera metsällä liikutaan todennäköisemmin Itä-Lapissa.
– Tieto lupa-alueita koskevista arvostuksista antaa suuntaa kehitystyölle, jonka tavoitteena on tukea asiakkaita kohdevalinnassa entistä monipuolisemmin. Erilaisten asiakasryhmien toiveet ovat osin ristiriitaiset, joten meidän on tarjottava spesifimpää tietoa alueista päätöksenteon tueksi, ylitarkastaja Ahti Putaala Metsähallituksesta kertoo.
Pohjoinen ja itä houkuttavat kaukaa ja laajalta
Jo entuudestaan on tiedossa, että metsästyslupien kysyntä ei jakaudu tasaisesti. Itä- ja Ylä-Lapin lupa-alueiden kanalintuluvat ovat halutumpia kuin Länsi-Lapin luvat. Tutkimuksesta selviää, että pohjoisille ja itäisille lupa-alueille matkustetaan paitsi kauempaa, myös laajemmalta alueelta kuin läntisille kohteille.
Saalista tulee eniten kanakoiran kanssa liikkuville ja ilman koiraa liikkuville. Haukkuva koira ei saalista niin usein nappaa, vaikka haukkuvan koiran kanssa metsästävät ovat kokeneimpia ja metsästyspäivissä mitattuna aktiivisimpia metsästäjiä. Tyytyväisimmät metsästäjät ovat Ylä- ja Länsi-Lapin kanakoirametsästäjät, ilman koiraa liikkuvat ja haukkuvan koiran kanssa metsästävät Länsi-Lapissa.
Viime joulukuussa nettikyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi 5728 metsästäjää.
Riitta Kemppainen-Koivisto