Seuraavat saamelaiskäräjävaalit pidetään syksyllä 2019.
Lähes kaikki näissä vaaleissa äänioikeutetuista henkilöistä on merkitty vaaliluetteloon niin kutsutulla kieliperusteella. Kysymys on vuonna 1962 Pohjois-Lapissa tehdyistä haastatteluista, joissa kysyttiin, onko vähintään yksi henkilön isovanhemmista oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Mikäli henkilö ilmoitti asian olevan näin, hänet merkittiin luetteloon. Nykyiset vaaliluetteloon merkityt henkilöt ovat pääasiassa näiden henkilöiden jälkeläisiä.
Vuoden 1962 haastattelut oli tehty vain pienellä alueella ja lisäksi monen saamelaisen yhteys kieleen oli katkennut suomalaistamispolitiikan seurauksena. Tästä syystä lakiin otettiin myös niin kutsuttu lappalaisperuste, joka mahdollisti sen, että myös alueen alkuperäisitä saamelaista polveutuvilla henkilöillä on oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon.
Saamelaiskäräjät on kuitenkin käytännössä hylännyt kaikki lappalaisperusteella tehdyt hakemukset. Tämä on tietysti ymmärrettävää siitä syystä, että kaikki saamelaispoliitikot eivät halua vaaliluetteloon sellaisia äänestäjiä, jotka voivat vaarantaa heidän uudelleenvalintansa.
Eräät saamelaispoliitikot ovat vaatineet koko lappalaisperusteen poistamista laista. Tämä vaatimus näyttää myös toteutuvan tulevalla vaalikaudella. Myös pitkään valmisteltu Pohjoismainen saamelaissopimus tullaan todennäköisesti ratifioimaan. Tämän sopimuksen mukaan kaikki saamelaisten maa- ja vesialueisiin kohdistuvat oikeudet, mukaan luettuna omistusoikeus, tulevat koskemaan vain nykyisiä saamelaisia eli saamelaiskäräjin vaaliluetteloon merkittyjä henkilöitä (27.-28. art.). Myös luonnonvarat kuuluvat sopimuksen mukaan vain rekisteriin merkityille henkilöille. Ne, jotka eivät ole vaaliluettelossa, jäävät sopimuksessa kuvattujen oikeuksien ulkopuolelle.
Saamelaisten maaoikeuksien tulisi kuulua niille, jotka polveutuvat niistä saamelaisista, joilla maaoikeudet ovat todistettavasti kuuluneet eli niille, jotka täyttävät lappalaisperusteen. Vuoden 1962 haastattelussa käytetty kielikriteeri ei liity tähän asiaan.
Muun muassa näistä syistä olisi erittäin tärkeää, että kaikki ne, jotka polveutuvat nykyisen Pohjois-Suomen alueen alkuperäisistä saamelaista ja ovat harkinneet hakeutumista saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, tekevät sen nyt. Hakemuslomake löytyy saamelaiskäräjien sivuilta ja Oulun maakunta-arkistosta saa 30 euron polveutumistodistuksen. Lisäksi mukaan tulee liittää vapaamuotoinen kuvaus henkilön yhteydestä saamelaiskulttuuriin, minkä piiriin katsotaan kuuluvan myös elinkeinot. Hakeutuminen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon päättyy 31.12.2018, mutta asiakirjoja voi täydentää tämän jälkeenkin. Yhdistyksemme auttaa käytännön asioissa.
Tuomas Keskitalo
puheenjohtaja
Metsä- kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry.