Kiinteistöveroon jätettiin isoja korotuksia tekemättä viime ja tänä vuonna. Nyt verokertymä uhkaa kasvaa, kun vilkas rakentaminen kasvattaa veropohjaa. Uusia asuntoja rakennetaan kalleimmille alueille, joten senkin takia verokertymä vahvistuu kasvavissa kaupungeissa. Haja-asutusalueilla esimerkiksi voimalaitosten, teollisuus- ja varastorakennusten ja sotekiinteistöjen rakentaminen kasvattavat kiinteistömassaa.
Vuodesta 1993 kiinteistöveron määrä on noussut miltei viisinkertaiseksi ja tuotto on ollut yli 2 miljardia euroa. Viimeisen 10 vuoden aikana tuotto on liki kaksinkertaistunut. Monilla paikkakunnilla yksittäisten kiinteistönomistajien verolasti on 2010-luvulla kasvanut selvästi yli 100%. Kasvavilla alueilla kunnan kiinteistöverotuotot kasvavat niin veropohjasta kuin veroperusteiden muutoksesta johtuen, heikomman kasvun alueella lähinnä jälkimmäisestä. Sipilän hallitus päätti viime syksynä, että suunniteltuun kiinteistöverouudistukseen otetaan kahden vuoden lisäaika. Tähtäin hankkeessa on nyt vuodessa 2022, jolloin päätökset tulisi tehdä viimeistään 2021.
Eduskuntavaaleissa äänestäjien on seurattava ehdokkaiden ja puolueiden talouspoliittisia näkemyksiä, mutta myös suhtautumista kiinteistöverotukseen. Varoitusvalon on syytä syttyä, mikäli kaikkea kaunista luvataan rahoittaa ”kiinteistöveroa kehittämällä”. Sama kriittisyys on oltava päällä myös energiaverotuksen kehittämisehdotusten kanssa.
Kiinteistöverohanketta on seurattava poliittisella puolella tänä ja ensi vuonna, sillä hankkeeseen menee kohtalaisesti energiaa ja rahaa. Teknisten yksityiskohtien lisäksi kiinteistöveron yleisiä perusteita ja asemaa pitää tarkastella myös kriittisesti. Kaikkia populistisia veronkevennysesityksiä eikä verotuottojen keräysideoita voida upottaa kiinteistöveron kontolle.
Mikäli nykyistä kiinteistöveron maksajien taakkaa olennaisesti lisätään, epäsuhta kiinteän omaisuuden lajien välillä kasvaa entisestään ja tämä ei ole poliittisesti kestävää. Kiinteistöverossa on oltava muiden verojen tavoin leveä veropohja ja kohtuulliset veroasteet.
Jos kiinteistöveroon on uuden järjestelmän aikana tulossa isoja korotuksia yksittäisille kiinteistöille, nousua on kohtuullistettava vuosittaisilla leikkureilla. Arvonsa täysin menettäneiden kiinteistöjen kiinteistöveron määräytyminen vaatii erityishuomionsa muun muassa Lapin syrjäseutualueilla. Kunnille onkin annettava nykyistä enemmän mahdollisuuksia päättää kiinteistöveron tasosta poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat. Näin kunnat pystyvät päättämään vapaammin verorakenteestaan.