Myönnetään heti alkuun: Lappi on kaukana Brysselistä. Kun loppukevään viimeinen lumenluontisesonki on siellä vasta aluillaan, on Keski-Euroopassa tepasteltu lippaskengissä terassikahveille jo hyvän aikaa. Vaikka EU:n pääkaupungin ja Napapiirin välille kilometrejä kertyykin, yhteinen huolenaiheemme viittaa kintaalla maantieteelle: ilmasto lämpenee kaikkialla.
Suomessakin on jalkauduttu kaduille vaatimaan vauhtia ilmastopolitiikkaan. On luonnollista, että joukosta kuuluu myös se epäilevä ääni: Tointaako sitä kyltti kourassa marssia pitkin pohjoisnapaa, kun varsinaiset ongelmat ovat ihan muualla?
Ilmaston tiedetään lämpenevän arktisella alueella yli kaksi kertaa nopeammin kuin globaali keskiarvo. Vaikutukset näkyvät pohjoisilla lähialueilla nopeimmin. Vaikka Suomessa pistettäisiin pillit pussiin saman tien, ei se jäätikön sulamista hidasta.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on tehokasta vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Siihen on olemassa puitteetkin valmiina: Suomi on ollut pian 25 vuotta jäsenenä eurooppalaisten tärkeimmässä edunvalvontajärjestössä, Euroopan unionissa.
EU on maailmanluokan peluri ilmasto- ja energiapolitiikassa. Pariisin ilmastosopimusta ei olisi syntynyt ilman Euroopan unionia. Mikään muu maailman johtavista talouksista ei satsaa budjetistaan yhtä suurta osaa puhtaaseen teknologiaan, uusiutuvan energian infrastruktuuriin ja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kuin EU. Olemme maailman ainoa merkittävä saastuttaja, joka on juhlapuheiden pitämisen lisäksi säätänyt lait, jotta Pariisin ilmastotavoitteisiin myös päästäisiin.
Eurooppalaisen ilmastopolitiikan valmistelussa ovat edustettuina EU:n alueet aina arktiselta Intian valtamerelle. Brysselin päätöksentekoa moititaan hitaaksi, mutta demokratiaan kuuluu se, että kaikkia pöydän ääressä istuvia kuullaan ensin. Sillä taataan, ettei vaalikausittain vaihtuva johto pysty poliittisilla äkkiliikkeillä perumaan edeltäjiensä aikaansaannoksia, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Lainsäädäntö ilman toimeenpanoa on merkityksetöntä sananhelinää. EU:n politiikan tehokkuus ja kansainvälinen ilmastojohtajuutemme perustuvat sille, että jäsenmaat seisovat yhdessä tehtyjen päätösten takana ja toimeenpanevat sovitut säännöt.
Kaikki maanosamme merkittävät yhteiset energia- ja ilmastopoliittiset ratkaisut tehdään jatkossakin EU:ssa. Maailmanlaajuisia ilmastoratkaisuja kaipaaville muistutuksena: Suomi osallistuu neuvotteluihin ja päätöksentekoon EU:n jäsenenä. Niissä pöydissä pitää istua, kun vaikuttamisen paikka tulee. Kansalaisilta ei liian usein kysytä suoraan, mutta silloin kun kysytään, valtaa on jaossa paljon. Lappilaisen marssijan huuto ei välttämättä kanna Brysseliin. Siksi kannattaa äänestää.
Anna-Kaisa Itkonen
ilmasto- ja energia-asioista vastaava tiedottaja, Euroopan Komissio