Miljoonat kasvit ja eläimet kuolevat kohta sukupuuttoon maan pinnalta ja ekosysteemin terveysvaikutukset hupenevat nopeammin kuin koskaan. Tällainen hätähuuto on kuultu nyt monta kertaa. Asialla on myös YK, jonka tuore kolmevuotinen tutkimus lanseerattiin keväällä.
– Viimeisten 30 vuoden aikana hidas ruoka, ns. Slow Food, on joutunut uhan alle, selvittää Carlo Petrini, italialainen Slow Food säätiön johtaja.
Maailman johtavat tutkimustahot vahvistavat tiedon. Petrini itse perusti pikaruokia vastustavan Slow Food- liikkeen, joka oli alkusysäys ns. hitausliikkeen syntyyn.
Tavoitteena on arvottaa hitaasti tuotettua, alkuperäistä ja valmistettua puhdasta ruokaa, mutta myös hidastaa hektistä elämän tahtia.
Meidän vika
– Me ihmiset olemme tuhonneet kolme neljäsosaa maatalouden pinta-alasta viimeisten 70 vuoden aikana. Vaikka asiantuntijat ovat varoittaneet kansakuntaa jo kauan aikaa, meitä voi täysin syyttää maailmanlaajuisesta ekologisesta kriisistä, lataa Petrini.
Kyse on vakavasta asiasta, kun menetämme erikoisia kasvi- ja eläinlajejamme, ja tuhoamme niiden luontaisia kasvupaikkoja. Tähän on olemassa kyllä ratkaisu: Meidän omat arkiset ruokailutapamme. Kun muutamme ruokailutottumuksiamme, voimme säästää maata, vettä ja koko planeetan.
Hilla, arvokas marja
Slow Food liike on rekisteröinyt 5000 uhanalaista lajia luetteloksi, niiden joukossa 11 Suomessa kasvavaa kasvia tai marjaa. Säätiö tukee projekteilla maanviljelijöitä, kalastajia ja puutarhureita, on luonut kokkien verkoston, järjestää tapahtumia ja koulutusta.
Kuva ja teksti: Gianfranco Nitti