Syrjäseutuja ajatellen uusi hallitusohjelma soteuudistuksen osalta näyttää korjatulta versiolta aiempaan. Peruspalveluja luvataan painottaa ja tuottaa lähellä ihmisiä. Tukena hyödynnetään digitaalisuutta, johon meillä Lapissa on valmius jo olemassa. Maakuntamalli lupaa tuoda leveämmät hartiat hoitaa kustannuksia, rekrytointia ja olla laadun tae.
Suomeen luotu Kanta-arkisto ja mobiilitekniikka tuovat kehittyessään tekoälyä jossain määrin suoraan potilaan tarpeisiin, hänen omaan mobiililaitteeseensa. Digitekniikkaa hyödynnetään myös, kun luodaan laatua kuvaavia rekistereitä. Realistisesti ajatellen uhkana ovat tietotekniikan ongelmat. Hallitusohjelmaan on kyllä kirjattu, että ICT-kehitystyö uudistuksessa turvataan. Laadullisesti hoitokokonaisuuden jatkuvuuden varmistamiseen luvataan kiinnittää edelleen huomiota. Tämä ei liene ollutkaan erityisongelma harvaan asutuilla seuduilla.
Myönteistä on, että kuntoutustoimintaa luvataan kehittää, samoin syövän hoidon vaikuttavuutta. Terveydenhuoltolakiin luvataan oma pykälä saattohoidosta ja kivun hoidosta. Osaamisen varmistamiseksi Lapin alueella tarvitaan riittävää koulutusta ja lisää konsultaatiomahdollisuuksia. Erikoisairaanhoidossa konsultaatioita on tarkoitus kehittää vahvasti. Jos tämä toteutuu, se helpottaa perusterveydenhuollossa työskentelevien hoitajien ja lääkärien vastuupainetta ja auttaa ehkä myös työntekijöiden saannissa.
Syrjäisiä alueita ajatellen myönteistä on, että linjauksissa nostetaan esille synergiaedun hyödyntäminen pelastuslaitoksen ja ensihoidon soteyhteistyössä. Tätä suuntausta kristillisdemokraatit pitävät ensiarvoisen oleellisena elämisen perusturvallisuuden kannalta. Hallitusohjelmaan sisältyy myös maininta lääkärihelikopteritoiminnan turvaamisesta koko maassa kustannusvaikutteisesti, mitä se Lapin osalta sitten tarkoittaneekaan.
Pitkällä aikavälillä terveyttä lisää ja sotepalvelujen käyttöä vähentää ennalta-ehkäisevä työ. On ilahduttavaa, että tämä aiemmin huomiotta jäänyt osa-alue on nostettu esille. Huolestuttavaa olisi ollut sen jääminen epämääräisesti kuntien hyvinvointipalvelusektorin varaan.
Kaiken kaikkiaan terveydenhuollossa painopistettä siirretään edelleen perustasolle niin, että perusterveydenhuolto vastaa hoidon kokonaisuudesta. Erikoissairaanhoidon puolella laatua saadaan keskittämällä eri erityisalojen leikkauksia. Meillä Lapissa se merkitsee joissakin tilanteissa vaikkapa matkaa Ouluun. Tai joissakin tilanteissa oululaiselle matkaa Rovaniemelle. Monialaista yhteistyötä pyritään vahvistamaan erilaisin keinoin.
Lähtökohtaisesti malli, jossa peruspalvelut ovat lähellä ihmistä ja laadukasta etäkonsultaatiota saatavissa, palvelee reuna-alueilla asuvia. Epävarmuustekijä on se, jos riittävää valmiutta ei luoda valtionosuusjärjestelmää kehittämällä. Rahoitus tulee olemaan tarvevakioitu, jolloin huomioidaan mm. erityisolosuhteemme monikielisyys ja pitkät etäisyydet.