Takana ovat monet pikkujoulut, joulukalenterin luukut on lähestulkoon kaikki jo avattu, tiernapoikien esityksiä seurattu ja tontut aseteltu kodin koristukseksi.
Moni rakentaa joulua ottamalla mallia oman lapsuuden joulun vietosta. Toisille nuo perinteet voivat olla ahdistavia muistoja, joista haluaa päästä eroon. Kukin voi rakentaa joulun seudusta omannäköisensä talven taittumisen juhlan.
Himmeli ja ne muut koristeet
Jouluun yhdistetään perinteisesti luonnon materiaaleja, itse tehtyjä koristeita hillitysti eri tiloihin. Lapsena tehdyt kouluajan koristeet ovat arvossaan monessa perheessä ja ne taitellaan takaisiin säilöön otettavaksi taas vuoden kuluttua esiin. Hiljaisuutta ja rauhaa huokuvia tunnelmavaloja syttyy ikkunoille, aidot kynttilät poltettavaksi pöydillä koko pitkän joulun ajan.
Tutut perinteet lämmittävät niin ikäihmisten kuin pientenkin mieltä. Joissakin perheissä aloitettiin adventtina valmistautuminen tulevaan juhla-aikaan ja ruokiakin on syntynyt jo moneen pakastimeen valmiiksi odottamaan. Suunnitelmia tehdään joulunviettopaikasta, mennäänkö tunturiin luonnon keskelle vai jäädäänkö kotiin.
Hilpeää eloa ja joulurauhaa
Joulun aikaan kuuluu hilpeää ilonpitoa, mutta myös lukuisia hiljaisuuden ja tekemättömyyden hetkiä. Joulusauna ja pyhien juhlajumalanpalvelukset ovat osa monen jouluperinteitä, mutta enää joulusaunan ei tarvitse olla aattona. Pikkupyhiksi kutsutut kolmas ja neljäs joulupäivä ovat menettäneet merkitystään. Perinnejoulu syntyy kuitenkin niin maalaisjouluun kuin kaupunkikodin juhliin.
– Suomalaiseen jouluun kuuluvat piparkakut, ja piparkakkujen mausteinen tuoksu on monelle yksi keskeisistä joulun tuoksuista. Pippurilla maustettu leivonnainen oli vanha itämainen herkku, ja ensimmäisten piparkakkuohjeiden on arveltu tulleen Eurooppaan ristiretkeläisten mukana. Jouluherkuksi koteihin ne tulivat vasta 1800-luvun lopulla, aluksi tietenkin kartanoihin ja herraskoteihin, selvittää joulun perinteistä kirjan kirjoittanut ja vannoutunut jouluihminen Merja Leppälahti.
Joulukuusia moneen makuun
– Joulukuusen historia ajoitetaan tavallisesti 1500-luvun alun Strasbourgiin, mistä tapa on levinnyt ympäri Saksaa ja sitten muualle Eurooppaan. Kuusta pidettiin Euroopassa aluksi nimenomaan protestanttisena joulukoristeena. Kerrottiin jopa, että Martti Luther olisi keksinyt joulukuusen. Suomen ensimmäinen varmuudella ajoitettu joulukuusi oli vuonna 1829 Helsingissä paroni ja senaattori Otto Wilhelm Klinckowströmin joulujuhlassa, jossa kuusia olikin sitten kerralla kahdeksan, tietää Leppälahti kertoa.
Tekstiin on poimittu jouluperinteitä Merja Leppälahden Perinnejoulu – Käsikirja kaikille kirjasta, jonka on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Riitta Kemppainen-Koivisto