Yksittäiset matkailijat ovat löytäneet hyvin Särestöniemi-museoon. Viime vuonna ylitettiin 10 000 kävijän raja, kasvua edellisvuoteen 11%. Samaan kävijämäärään päästiin viimeksi 15 vuotta sitten.
Yksi kasvun vauhdittajana toiminut on valtakunnallinen museokortti. Iloita voi myös nuorten kävijöiden määrästä.
Taidetestaajat nuorten suosiossa
Lappilaiset 8-luokkalaiset ovat tutustuneet Reidarin maailmaan Suomen Kulttuurirahaston 3-vuotisessa Taidetestaajat -hankkeessa, jossa museo tavoitti vuonna 2019 jälleen lähes 300 oppilasta.
Museo kiinnostaa ihmisiä myös kansainvälisesti. Esimerkiksi arabialainen taidejulkaisu esitteli laajasti pohjoisen taiteilijan edustajana Särestöniemen taidetta, elämää ja museota.
Luonto edellä
Särestöniemen ajatukset ja maalaukset, esimerkiksi luonnonsuojelusta, ovat tänä päivänä yllättävän ajankohtaisia. Vuoden 2019 Pohjoinen perintömaa -näyttely kertoi taiteilijan pohjoisista juurista. Lappilainen luonto, Särestön elinpiiri ja suvun henkinen perintö olivat kaikki taiteilijaa inspiroivia ja hänen töihinsä vaikuttaneita tekijöitä.
Marraskuussa 2019 avattu uusi näyttely, joka kantaa nimeä Viimeinen hukka -hätä arktisen luonnon puolesta, esittelee puolestaan teoksia, joilla taiteilija otti kantaa luonnon tuhoamista vastaan.
Särestöniemi ilmaisi ajatuksensa jokien valjastamisesta, jänkien uhraamisesta turveteollisuudelle ja ylenpalttisesta tavarantuotannosta värikkäästi sekä puheissaan että maalauksissaan.
Reidar sanoi Lapin Kansan haastattelussa 1975:
– Romantikkohan mie olen. Mutta otan mie kantaakin töissäni. Niinku tässäkin. Susi-riepu siinä on yksin ja apeana kulkemassa suuren mettän laitaa. Mie en ole hyökkäävä. Sitä aggressiivisuutta on ihan tarpheksi asti. Mie kerron näissä tauluissa ihmisille asioita. Ja näytän sitä, minkä mie näen.
Vuosi 2020 on Reidar Särestöniemen syntymän 95-vuotisjuhlavuosi. Vuoden aikana on tulossa laaja valikoima monitaiteellisia tapahtumia.
Riitta Kemppainen-Koivisto