Mahdollisuus saada tukea työpajoissa ja etsivän nuorisotyön kautta tavoittaa vuosittain 34 000 alle 29-vuotiasta.
Pajatyyppinen opiskelu tulee lisääntymään eri puolilla Suomea ja olemaan yksi oppimisen polku. Opintojen suorittaminen työpajalla on tulevaisuudessa mahdollista yhä useammalle, joka tarvitsee ja haluaa yksilöllistä tukea. Moni tavoittaa työpajoissa itselleen ammatin, sillä yli puolet työpajalaisista on suorittanut peruskoulun, mutta ammatillinen tutkinto puuttuu.
– Jokainen Suomessa toimiva työpaja voi toimia ammatillisen toisen asteen oppimisympäristönä. Ammatillinen osaaminen kertyy työpajalla työtä tekemällä, se voidaan osoittaa näytössä ja saada tunnustetuksi virallisessa tutkintojärjestelmässä, sanoo Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeen projektipäällikkö Sinikka Maskonen.
Kehittämällä eteenpäin
Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä toteutettiin vuosina 2018–2019 opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanke. Näin saatiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjiä yhteen ja vahvistettiin työpajojen osaamista yksilöllisinä oppimispolkuina. Hankkeen päättyessä yli 60 % Suomen työpajoista on tunnistanut oppimisympäristönsä, ja lisäksi monet ovat avanneet ovensa myös näyttöjen suorittamiselle. Hankkeen myötä syntyi yhdeksän työpajojen ja koulutuksen järjestäjien alueellista yhteistyöverkostoa, jotka kattavat Manner-Suomen kaikki maakunnat.
Koulumuotoinen oppiminen sivussa
Opinnollistaminen on sitä, että nähdään erilaiset paikat ja tilat sellaisina, että niissä voi oppia uutta ja tämä oppiminen tunnistetaan. Työpajat ovat tällaisia oppimisympäristöjä, joissa opitut asiat voidaan näyttää toteen näyttötutkinnoilla ja dokumenteilla, kuten kirjallisilla kokeilla tai vaikka videoilla. Oman osaaminen näkyväksi saaminen vahvistaa itseluottamusta ja innostaa oppimaan lisää sekä edistää koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä ja tukee opintojen läpäisyä.
– Työpajoilla voitaisiin suorittaa noin 5000 tutkinnon osaa vuodessa. Käytännössä se tarkoittaisi valmentautujien määrään suhteutettuna, että noin joka viides työpajan valmentautuja osoittaisi osaamisensa yhden tutkinnon osalta, arvioi Maskonen.
Lappia mukana
– Meiltä ammatillisesta koulutuksesta työpajalle ja työpajalta amikseen siirtyy vuosittain useita nuoria. Tässä vastavuoroisessa virrassa Valtakunnallinen työpajayhdistys on kehittänyt työpajojen osaamisen tunnistamisen prosesseja. Meitä auttaa, kun saamme tarkoin kuvatut valmennusmenetelmät, eritellyt työtehtävät ja yksilöllisen osaamisen kehittymisen dokumentoituna oppilaitokseen. Se auttaa meitä, kun nuori hakee opiskelemaan ja se auttaa nuorta löytämään oma tulevaisuuden suuntansa, sanoo Annemari Kallio, Ammattiopisto Lappian Työpajat ja kansanopistot osaksi ammatillista oppimisympäristöä -hankkeen (ESR) projektipäällikkö.