Tiedossa oli, että tulevaisuuden työelämä tarvitsee aina vain enemmän niitä, jotka osaavat toimia netin välityksellä ja hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia eri ammateissa.
Tulossa ovat hoivarobotit, itsestään liikkuvat linja-autot. Ihmisen liikehtimistä seurataan satelliiteista käsin ja ruokaa tuotetaan yhä enemmän ilman ihmisvoimaa. Älypuhelimet mahdollistivat sen, että yhä suurempi osa palveluista on netissä: verkkokauppa, pankkipalvelut, lippujen myynti. Nyt myös koulutus, kokoukset ja lähikontaktit.
Työn tekeminen muuttuu
Lappia on ajateltu usein maakuntana, jossa moni asuisi, jos täältä käsin voisi tehdä työtä. Nyt tekemisen malleja on kokeiltu muutama kuukausi tehostetusti erilaisilla alustoilla, jätetty tyhjän aikaiset kokoukset ja kalliit seminaarimatkat sikseen ja avauduttu uuden oppimisen äärelle keittiön pöydän äärellä. Digi on haastanut koululaiset, opettajat, virkaihmiset ja vapaaehtoistoimijat uuden äärelle.
Lumen avaa lappilaista digiosaamista
Lapin ammattikorkeakoulu on ollut maakuntamme digioppimisen fyysinen oppilaitos. Lehden uusimmassa numerossa 2/2020 teemapäätoimittaja ja yliopettaja Maarit Tihinen kirjoittaa:
– Kun Lumen-verkkolehden kirjoittajakutsu julkaistiin helmikuun alussa, emme osanneet millään tavalla aavistaa, kuinka erikoisessa tilanteessa elämme koko Suomessa lehden julkaisun aikaan. Vajaan viikon varoitusajalla etäopetukseen ja etätyöstä tuli työn tekemisen edellytys kaikissa tehtävissä, missä etätyöskentely suinkin oli mahdollista.”
– Pian tulee kuitenkin aika, jolloin yhteiskuntamme toiminnot palautetaan aikaan ennen pandemiaa. Digiloikassa paluuta aikaisempaan ei ole. Olemme esteiden sijasta oppineet etsimään ja löytämään mahdollisuuksia. Sen osoittivat tämän teemanumeronkin artikkelien sisällöt. Uskon vahvasti, että emme enää ajattele toimivamme ”digitahdissa” vaan paremminkin digistä on kehkeytynyt oiva renki, jota käskemme: ’Digi, tahdissa mars!”
Ihmisoikeudet ja digi
Kolumnistina Lumen lehdessä vierailee Jaana Sinipuro, joka toimii Sitrassa ihmislähtöisen datatalouden projektijohtajana. Kirjoituksessaan hän kantaa huolta erityisesti ihmisoikeuksista kriisinjälkeisessä digitaalisessa tulevaisuudessa.
– On kiinnostavaa seurata eri Pohjoismaiden tapaa käsitellä Korona-kriisiä. Miten niissä näkyvät yhteispohjoismaiset arvot, kuten luottamus, yleissivistys, vastuullisuus, avoimuus, luovuus ja innovointi? Vaikuttaako Pohjoismaissa vallitseva vahva luottamus julkiseen valtaan kriisinhallinnan menetelmiin, millaisia eroja eri Pohjoismaiden ja Euroopan välillä on. Ja ennen kaikkea – näkyykö arvopohja tavoissamme ratkaista kriisi kestävästi, siten että kykenemme hyödyntämään teknologioita turvallisesti, tasapainottaen terveys ja yksityisyydensuoja?
Lumen- lehden saa luettavaksi osoitteessa www.lumenlehti.fi