Niin ovat kuluneet vuodet, monet vuosisadat,
valoisat kesät ja kaamostalvet Lapin perukoilla.
On jylhänä seissyt aina Inarinjärvessä Ukonkivi,
katsellen kauas erämaan kuulakkaita syysiltoja,
kirkasta vettä ja kuutamon loistetta järven selällä.
Ikiaikaisena Seitana on kätkenyt syliinsä uhrilahjat
ja antanut uskoa, toivoa ja voimaa palvojilleen.
On nähnyt myös Saamen poronhoidon kehittyvän,
luonnon, pohjoisen ilmaston jatkuvasti muuttuvan.
Kokenut saamen kielen vähenevän ja jälleen kuuluvan.
Äijänä seuraa saamelaisten elämää ja mietiskelee,
maailma muuttuu, millaisia ilmoja milloinkin pitelee.
Tietää miten porot juoksevat talvella järven jäällä
ja miten iso kalasaalis nousee vedestä kesäsäällä.
Vahvana, jykevänä seisoo aina erämaajärven Ukonkivi
– suojellen ja siunaten rakasta Saamenmaataan.
Leena Aalto