Tammukka on perinteisesti ollut olennainen osa Lapin, Kainuun ja koko pohjoisen Suomen arkielämää.
Monille se on ollut ensimmäinen kalastuskokemus ja se on tarjonnut särvintä yhtä hyvin heinänteossa kuin poropaimennuksessa ja kotona. Perinteinen pyynti saattaa olla voimissaan, vaikka nykyisin paikallisten ihmisten näkemysten ja hallinnollis-lainsäädännöllisen tulkinnan välillä on jossain määrin eriäväisyyttä.
Millaisia kokemuksia sinulla on tammukanpyynnistä? Onko sitä harrastettu kotonasi, kun olit lapsi? Oletko itse pyytänyt tammukoita? Mikä merkitys tammukanpyynnillä on kalastusharrastukselle? Millaisia tammukkavedet ovat olleet ja ovat nykyään? Miten kalastuslainsäädäntö on vaikuttanut tammukanpyyntiisi? Entä mitä vaikutusta on ollut kalastuskulttuurin muutoksella, esimerkiksi pyydä ja päästä -kalastus, perhokalastuksen nousu tai kaupungistuminen?
Kirjoita meille kokemuksistasi! Voit myös liittää mukaan kuvia aihepiiristä. Kaikkien kirjoittaneiden kesken arvotaan viikon oleskelu kalakirjastossa Muonion Jerisjärvellä sekä kirjapalkintoja. Kirjoituksen pituudeksi suositellaan korkeintaan kymmentä sivua.
Lähetä kirjoituksesi 15.7.2020 mennessä sähköpostitse osoitteella [email protected] tai postitse osoitteella Seija Tuulentie/Luke, Ounasjoentie 6, 96200 Rovaniemi.
Keräyksen järjestää Luonnonvarakeskuksen Kemijoen taimenhanke, joka on osa Interreg Nord –rahoitteista suomalais-ruotsalaista EMRA-hanketta. Tammukan kulttuurisen merkityksen lisäksi hanke käsittelee rakennettujen vesien kunnostamista ja kalastokysymyksiä.
Lappilainen