40 vuotta sitten julkaistiin viimeisin opas Lapin ottipaikoista, uusin teos on tältä vuodelta. Teos täsmentää, missä sijaitsevat pirunpellot, kierrettävät suot ja pajupensaikot, missä olisi hyvä majoittua ja mistä mitäkin kalalajia on suosiollista etsiä.
Kalapaikoista selviävät hauen, ahvenen, taimenen, harrin ja raudun otolliset seudut. Norja on esitelty laajasti, Ruotsistakin muutaman sivun verran ja kotimaasta Lapin lukuisat kalavedet Napapiirin pohjoispuolelta. Norjan kalapaikkojen esittely Varanginvuonoa myöten nousee teoksessa hyvin esiin jo lukuisten kuvien johdosta; vuorenrinne nousee, kiviset joenpenkereet kiiltävät ja aurinko paistaa. Isojen kalasaaliiden esittely kiinnostanee lukijaa erityisesti.
Kirjassa on runsaasti luettavaa ja kuvitus hivelee kalastajaa. Muikeat ilmeet onnellisten kalastajien suupielissä ovat kuin kutsu: Tule sieki kalale! Jos tautia nimeltä Lapin kuume ei ole vielä kokenut, tämän luettuaan saattaa sellainen hyvässä lykyssä iskeä. Taudin huippupiikkiä saa taltutetuksi kirjoittajien mukaan niin, että tekee lyhytkestoisen vierailun näille maille saamaan sopivaa siedätyshoitoa.
Kirjoittavat huomioivat, että Eräluvat.fi -sivusto on moniportainen edetä, kun haluaa etsiä kalavesistöä, jonne olisi menossa ja lupa pitäisi ostaa. Kirjassa esitelläänkin kohde pelkän kalaveden nimen ja numeron avulla. Kirja on siis helppo oikotie kala-apajan etsijälle.
Kilpisjärvi esitellään aluksi. Lukijaa hellitään kertomalla, missä ovat lähimmät autiotuvat, mihin oman majoitteen voi asettaa ja minkä mittaisia kaloja Kalotin alueella saa saalistaa: pienin vedestä nostettavan harrin pitää olla 30 cm pitkä, taimenen 50 cm. Kalastussäännöt ovat erittäin selkeät Neidenelvan esittelyn kohdalla. Norjassa kun kalastellaan, puhutaan oppaassa Varanginvuonon esittelyn kohdalla tienvarsivesistä. Tämähän on oikein kutsu hilppaista autoseurueella rajan tuolle puolen. Kunhan vain raja on auki ja luvat muutoinkin kunnossa.
Riitta Kemppainen-Koivisto