Vähälumiset talvet ovat ilmeisesti vaikuttaneet siihen, että 16 prosenttia suomalaisista noudattaa talvirengaslakia nyt ylimalkaisemmin kuin edellisvuonna. Miltei 30 prosenttia ajattelee, että lain määräämää talvirengasaikaa tulisi lyhentää.
Lumeton Etelä-Suomi
Näkemyksissä näkyy, että viime talvi oli isossa osassa maata liki lumeton. 16 prosenttia sanoo viime talven lumettomuuden vaikuttavan siten, että he noudattavat talvirengaslakia ylimalkaisemmin tänä vuonna.
Huono ajokeli ja varautuminen talvikeleillä ajamiseen yllättävät usean kuskin. Kun pohjoisessa on totuttu tarkistamaan renkaiden kunto ja hankitaan talvirenkaat ajoissa, etelässä varautuminen ei ala ajoissa. Etelässä talvi voi yllättää autoilijat.
Melkein 30 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että lain määräämää talvirengasaikaa tulisi lyhentää. Heidän mielipiteensä on ristiriidassa kehityssuunnan kanssa, sillä tieliikennelaki muuttui viime vuoden kesäkuussa niin, että talvirengasaika piteni kahdella kuukaudella.
Viisi kuukautta talvirengasaikaa
Uudistettu tieliikennelaki käskee käyttämään talvirenkaita marraskuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana aina, kun keli sitä edellyttää. Aiemmin laki määräsi talvirengaspakon joulukuun alusta helmikuun loppuun. Ajanjakso siis piteni, mutta ehdoton pakko poistui.
– Koska pakko poistui, uudistuksen henki voi kuulostaa siltä, että talvirenkaisiin voisi suhtautua ylimalkaisemmin. Niin ei ole. Käytännössä talvirengasaika piteni ja edellytys talvirenkaille on koko lailla entisellään. Kaikkialla Suomessa on harvinaista, että talviaikaan olisi täysin kuivia ja jäättömiä päiviä – etenkään vähänkään pidempiä jaksoja, toteaa autoliikennetoiminnasta vastaava johtaja Jenni Tuomisto Tori.fi-palvelusta.
Talviautoilu tuttua Lapissa
Suomi jakautuu vertikaalisesti kolmeen kaistaleeseen: eteläiseen, keskiseen ja pohjoiseen. Talvi saapuu kolmelle alueelle eri tahdissa, mikä näkyy tarpeissa ja tottumuksissa.
– Etelässä valmistaudutaan talviautoiluun huomattavasti epäaktiivisemmin kuin pohjoisempana. Aktiivisimpia ovat lappilaiset, pohjoispohjanmaalaiset, kainuulaiset ja keskipohjanmaalaiset.
Pohjoisessa oli Tilastokeskuksen vuoden 2018 lopun tilaston mukaan 0,8 asukasta kohti, yhteensä vajaat 589 000 rekisteröityjä autoa.
Lappilainen