Saamelaismuusikko Ánnámáretin levy vie kuvitteellisille tuntureille

- Erityisesti minua kiinnostaa, miksi meillä on tarve hakeutua tutkimaan historiaa ja juuria. Mitä se meille merkitsee? Onko se henkilökohtaisen tarpeen ilmaus, identiteetin rakentamisen kysymys vai poliittinen teko? Ja onko kulttuurin elvyttäminen ylipäätään mahdollista, pohtii Anna Näkkäläjärvi-Länsman. Kuva: Karoliina Juhola

 

Ánnámáret, eli Anna Näkkäläjärvi-Länsman on 40-vuotias moderni saamelaisnainen. Saamelaisperinteet, kuten poronhoito, saamelaiskäsityöt ja tärkeimpänä musiikki, kuuluvat elävinä hänen arkeensa.

Utsjoella omakotitalossa upealla paikalla asuva muusikko elää lapsiperheen arkea. Siihen kuuluvat Annan mies, poronhoitaja Asko sekä 7- ja 5-vuotiaat tyttö ja poika. Samassa pihapiirissä asuvat myös Askon vanhemmat.

– Minuun tavallaan kohdistuu perinteiseen emäntään liittyvät odotukset, mutta pidän silti omista unelmista ja urasta kiinni, kertoo Anna.

Käsityöt kuuluvat arkeen

Anna tekee monenmoisia käsitöitä. Syntyy kutomalla villapaitoja ja perheelle saamelaisasuja muun muassa juhliin. Pihapiirin kesyt porot viihtyvät Boratbokcassa, Euroopan isoimman lohikosken rannalla. Kesällä paikalliseen kulttuuriin kuuluu lohenpyynti.

Musiikki kumpuaa omista juurista. Taiteiden edistämiskeskuksen myötä tullut apuraha auttoi, kun Anna pääsi tutkimaan oman sukunsa joikuja, tekemään konsertin vuonna 2019 ja levyn. Konsertissa oli tärkeässä osassa myös visuaalisuus.

Uusi levy, uusi musiikki

Vastavalmistuneen, saamelaisten kansallispäivän 6.2. ilmestyneen levyn joiut ovat uusia, mutta tehty vanhalla tyylillä. Levyllä on myös pari vanhaa joikua.

– Tälläkin hetkellä työskentelen aihepiirin kanssa, kun tutkin arkistonauhoja, joita vastikään löysin mukaan. Tätä teen Suomen kulttuurirahaston Lapin rahaston tuella.

Kuvitteelliset maisemat -nimisellä levyllä viedään yleisö kuvitteellisille tuntureille. Kokonaisuus ammentaa sekä rikkaasta joikuperinteestä että elävästä saamenmaan kulttuurista, luonnosta ja arjesta, kuljettaen kokijansa kuvien ja musiikin avulla voimakkaan kokemuksellisiin maailmoihin. Teoksessa nämä ainekset saavat tässä ajassa soivan ja resonoivan muodon, joka ilmentää ja konkretisoi juurien etsimistä ja perinteen elvyttämistä sekä sen hyviä että haastavampia puolia käsitellen.

 

Lappilainen