Maaseutuyrittäjyyttä lisää Lappiin

Lotta Eriksson ja Annika Kostamo olivat viime kesänä mukana kylissä toteutettavissa työpajoissa ja talkoissa. Kuvassa tehdään lammasaitaa Viirinkylälle Kemijoki varteen. Kuva: Amat-hanke.

Kun kylämiljööt kasvavat umpeen, yksipuolistuu niittyjen lajisto. Lapin maaseudulle tarvittaisiin lisää elävää maaseutuyrittäjyyttä ja laiduneläimiä, sillä kylien perinnemaisemat umpeutuvat ilman aktiivista maankäyttöä.

Työtä on edistämässä Amat-hanke, jossa on mukana kuusi pilottikylää: Kairala, Kierinki, Loue, Meltosjärvi-Raanujärvi, Viiri sekä Ylläsjärvi. Niiden lisäksi talkoita on järjestetty mm. Sallan Kursussa ja Kittilän Tepastossa. Viime kesänä ehdittiin järjestää yhteensä 25 eri tilaisuutta ja työpajaa, jotka tavoittivat n. 350 lappilaista.

– Esimerkiksi pienten kohteiden maisemanhoito Lapin kylissä on haastavaa. Maisemanhoitoon saatavat tuet perustuvat osin pinta-aloihin, jolloin esimerkiksi pihakenttien hoidosta saatava tuki voi jäädä melko pieneksi. Tarvitsisimme lisää alkutuotantoa Lappiin, ja yksi tavoitteemme on hankkeiden kautta nostattaa alkutuotannon arvostusta erityisesti nuorten silmissä, kertoo projektipäällikkö Annika Kostamo.

Tulevana kesänä työpajat jatkuvat ja aiheina on mm. punamullan keitto ja perinnemaisemien kunnostus.

– Lappilainen kulttuurimaisema antaa ainutlaatuisen ympäristön aidon kylämatkailun kehittämiseen. Kesällä pilotoidaan Lapin kylien paimenlomia.

 

Uskoa nuoriin

Lappiin tarvitaan lisää aktiivista maataloutta. Yksi hankkeen tavoitteista on lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta kulttuuriympäristöjä ja alkutuotantoa kohtaan. Kesällä pilottikyliin palkataan nuoria erilaisiin maisemahoitotöihin sekä viestintätehtäviin.

– Haluamme, että paikalliset nuoret kiintyisivät omaan maaseutuunsa. Tarjoamme heille alaan liittyviä harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyön aiheita aina tarpeen mukaan. Yksi opinnäytetyö kylämatkailusta on valmistumassa Viirin kylälle, kertoo Annika.

 

Innostusta ilmassa

Annika ja projektityöntekijä Lotta Eriksson ovat havainneet lappilaisia kyliä kiertäessään, että kyläläiset ovat innostuneita maisemanhoidosta ja sitoutuvat toimintaan.

– Kenties sitoutuminen tulee siitä, että kyläläiset saavat itse päättää kuunnostettavan kohteen. Kylistä on otettu meihin itsekin yhteyttä, että voitaisiinko tännekin saada talkoita ja infoa.

 

 

Johanna Asiala