Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sai maamme itsenäistymisen jälkeen tehtäväksi huolehtia kansalaisten yhdenvertaisesta hyvinvoinnista. Tavoitteeksi asetettiin yksilön oikeuksien turvaaminen ja suhteuttaa velvollisuudet vastavuoroiseen osallistumiseen.
Nämä kuntien vastuulla olevat nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maksetaan verovaroilla ja asiakasmaksuilla.
Kunnan tehtävä on tuottaa ja toteuttaa laadukkaasti ja vaikuttavasti palvelunsa. Kustannustehokkuutta tulee olla, mutta se ei saa syrjiä asianosaisia. Motto voisi olla: ”Yhteisön etu toteutuu asianosaisen elämänhallinnassa.”
Rovaniemen kaupunki toimii esimerkillisenä mallina siitä, miten hyvinvointityötä asukkaiden hyväksi tehdään monitoimijaisella yhteistyöllä. Palveluista ja toiminnoista tiedotetaan ja niiden pariin opastetaan matalalla kynnyksellä eri toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä.
Yhdistysten, asukkaiden ja kaupungin avoin kohtaamispaikka
Rovaniemellä toimiva Kansalaistalo perustettiin yhteistyössä järjestöjen kanssa Rovaniemen kaupungin ja STEA:n tuella. Se on kuntalaisten ja yhdistysten yhteinen olohuone, jonka arjen sujumisesta Rovaniemen Neuvokas vastaa. Yhteistyö kaupungin kanssa perustuu sopimukselliseen, pitkäaikaiseen kumppanuuteen.
Kansalaistalossa toimii Järjestöpiste JOIKU, joka tarjoaa omaan elämäntilanteeseen ohjausta ja neuvontaa järjestölähtöiseen toimintaan ilman ajanvarausta. Sen kautta asukkailla on mahdollisuus ohjautua myös vapaaehtoisten antaman avun ja tuen piiriin sekä talossa toimivien lukuisten järjestöjen toimintaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on Rovalan Setlementin Monikulttuurikeskus Moninet, joka tarjoaa yhteiskuntaan kotouttavaa tukea. Vapaaehtoistyökeskus Neuvokas innostaa asukkaita osallistumaan vapaaehtoistyöhön.
Kansalaistalokonsepti kokoaa asukkaita, vapaaehtoisia, järjestöjä ja muita toimijoita yhteiseen hyvinvointityöhön, kertoo Neuvokkaan toiminnanjohtaja Suvimaria Saarenpää. Kansalaistalon ytimessä on asukastupa, jonka toiminnan piirissä on lähes 700 asukasta. Vapaaehtoisia talossa toimii yli 200 ja järjestöjä on yli 100. Lisäksi mukana on kymmeniä muita toimijoita. Kansalaistaloa kehitetään edelleen tarvelähtöisesti yhdessä suunnitellen ja toteuttaen.
Tavoitteena on, että mielekäs yhteiskuntaan osallistuminen kohentaa henkistä, ruumiillista ja yhteisöllistä jaksamista. Kansalaistalon merkitys korostuu siinä, että se täydentää sääntelyyn tukeutuvaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Se ei korvaa julkisia lakisääteisiä palveluita, vaan täydentää niitä tarjoten mielekästä tekemistä, toimintaa ja tukea sekä osallistumisen ja kuulluksi tulemisen paikkoja.
Kirjoittajat: Tarja Tenhunen, Ari Kukka