Olemme oppineet huomaamaan, että liikkuminen luonnossa vähentää stressiä, laskee verenpainetta sekä virkeyttää aivoja ja muistia. Vihreät ympäristöt ennaltaehkäisevät myös masennusta. Lisää luontoa lähelle halutaan tuoda ensi vuonna, jolloin vietetään eurooppalaista vihervuotta.
– Euroopan komissio hyväksyi aloitteeni eurooppalaisesta vihervuodesta vuodelle 2022. Se on osa saasteettomuuden toimintasuunnitelmaa, jonka komissio julkisti tänä vuonna. Kaupungistuminen kiihtyy entisestään ja ihmiset muuttavat yhä enemmän kaupunkeihin, joten rakennetuilla viherympäristöillä on kaupungeissa terveydelle, ihmisten elämänlaadulle ja ympäristölle kasvava merkitys, kertoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.
Kohti puhtaampaa ilmaa
Rakennetut viherympäristöt voivat olla esimerkiksi viherkattoja ja -seiniä, viherrytettyjä kadunvarsia, puistoja ja muita viheralueita. Kasvillisuuden lisääminen lähipiirissä lisää positiivisuutta ja vahvistaa terveyttä, puhdistaa ilmanlaatua, vähentää äänisaastetta ja kannustaa liikkumaan. Etenkin ikäihmisten liikkumista ja ulkoilua halutaan lisätä ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.
– Puhtaampi kaupunki-ilma voisi parantaa miljoonien astmasta ja allergioista kärsivien elämänlaatua. Vihreä ympäristö antaa mahdollisuuden luonnosta nauttimiseen myös heille, joille luontoon pääseminen on hankalaa. Lähiluontoon pääsee helposti kävellen tai pyörällä, saastuttamattomilla liikkumistavoilla. Suora kontakti luonnon kanssa voi vahvistaa immuunijärjestelmää laajemman mikrobialtistuksen kautta.
Luontosuhteemme on vahvistunut
Monelle luonnossa liikkuminen on ollut viime vuonna yksi ainoista tavoista liikkua kodin ulkopuolella, pitää huolta terveydestä ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Pietikäisen mukaan tarve lisätä viheralueita etenkin kaupungeissa on vahvistunut. Terveyshyötyjen lisäksi viherympäristö sitoo hiilidioksidia ilmasta, lieventää äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia ja hyvin suunniteltuna suojelee luonnon monimuotoisuutta.
– Ihmisten tulee voida liikkua vapaasti ja väljästi, fyysisestä etäisyydestä huolehtien. Ilmastonmuutoksen edetessä ja luonnon monimuotoisuuden kriisin syventyessä viherympäristöjä tarvitaan lisää nopeasti, vakuuttaa Pietikäinen.
Viherryttäminen lisää kaiken lisäksi alueen kiinteistöjen taloudellista arvoa, sillä vihreät naapurustot ovat arvokkaampia ja houkuttelevampia. Niiden suunnittelulla, rakentamisella ja kunnossapidolla on suuri kansantaloudellinen merkitys, ja ala voi työllistää myös vaikeasti työllistyviä. Tulevalla teemavuodella on siis myös taloudellista merkitystä.
Riitta Kemppainen-Koivisto